Eero Haapala, TtM, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, Biolääketieteen yksikkö
Liikunnallisen elämäntavan tiedetään edistävän lasten terveyttä vähentämällä lihavuutta, parantamalla veren rasvaprofiilia sekä vaikuttamalla edullisesti moniin muihin sydämen ja verenkiertoelimistön sairauksien riskitekijöihin. Liikunta edistää myös kestävyyskunnon ja motoristen taitojen kehittymistä. Liikunnallinen elämäntapa voi edesauttaa lasten kognitiivista kehittymistä ja siten parantaa koulumenestystä. Liikunnallinen elämäntapa, hyvä kestävyyskunto ja hyvin kehittyneet motoriset taidot on yhdistetty parempaan toiminnanohjaukseen ja koulumenestykseen, suurempiin hippokampuksen ja tyvitumakkeiden tilavuuksiin sekä tehokkaampaan kognitiiviseen prosessointiin tapahtumasidonnaisten herätepotentiaalien tasolla. Liikunnan vaikutukset kognitiivisiin toimintoihin ja oppimiseen voidaan jakaa joko lyhytkestoisiin tai pitkäkestoisiin. Oppimisen ja koulumenestyksen kannalta keskeisessä roolissa ovat lyhytkestoisen liikuntasuorituksen lyhytaikaiset vaikutukset erilaisiin kognitiivisiin toimintoihin. Liikunta koulumatkoilla, välitunneilla tai oppitunnin aikana voi parantaa lasten keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta sekä kognitiivista prosessointia sekä vähentää stressireaktioita haastavien oppimistilanteiden aikana. Liikunnallinen elämäntapa voi kuukausien ja vuosien aikana edesauttaa kognitiivisiin toimintoihin ja oppimiseen liitettyjen aivorakenteiden kehittymistä ja vaikuttaa esimerkiksi hippokampuksen kokoon. Liikunta voi edistää kognitiivisia toimintoja ja oppimista myös vähentämällä lasten rasvakudoksen määrää ja muita sydämen ja verenkiertoelimistön sairauksien riskitekijöitä. Liikkumattoman elämäntavan lisäksi liiallinen ruutuaika ja erityisesti TV:n katselu voi olla haitallista koulumenestykselle. Yhteenvetona, lasten liikunnan tukeminen vapaa-ajalla ja koulussa edistää sekä lasten sydämen ja verenkiertoelimistön terveyttä ja sillä on todennäköisesti positiivisia vaikutuksia myös lasten oppimiseen ja koulumenestykseen.