Hyvä Alku –tapahtuma 20.-21.9.2018 Jyväskylässä
Torstai 20.9.2018
Oppimisvaikeuksien ymmärtämisestä
Timo Ahonen, Professori, Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto
Esityksessä tarkastellaan oppimisvaikeuksien käsitettä ja sen kehittymistä ja merkitystä oppimisen yksilöllisyyden ymmärtämisen näkökulmasta. Pohditaan diagnoosien tarpeellisuutta ja esitetään tämänhetkiseen tutkimustietoon perustuva käsitys oppimisen ongelmien monitasoisesta ymmärtämisestä. Kuvattavan mallin keskeinen ajatus on, että oppimisen vaikeuksien taustalla on monien eri perinnöllisyyteen ja ympäristöön liittyvien ja toisiinsa vaikuttavien riski- ja kehitystä suojaavien tekijöiden vuorovaikutus. Nämä tekijät muovaavat niiden aivomekanismien kehitystä, joiden rakentumiseen perustuvat uusien taitojen oppimisen kannalta keskeiset kognitiiviset prosessit.
Mistä tiedämme, mikä auttaa: näyttöön pohjautuvat menetelmät ja oppimisvaikeudet
Mikko Aro, Professori, Kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Kuvaus ei vielä saatavilla
Yksi muiden joukossa vai yksin muiden joukossa – Millä johtamisen, koulun ja luokan käytänteillä tukea tarvitsevaa lasta autetaan osaksi yhteisöä?
Merja Koivisto, KM, elo, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Onerva
Jokaisella lapsella on oikeus lähikouluun. Kaikkien yhteisessä koulussa huomioidaan oppilaiden tarpeet, edellytykset ja vahvuudet. Turvallisessa koulussa on selkeä perustehtävä ja arjen käytänteissä näkyvät toimintakulttuurin arvot. Monialainen yhteistyö toimii aktiivisesti yhteisössä ja opetusryhmissä. Miten henkilöstö saadaan toimimaan yhdessä? Osataanko yhteisössä hyödyntää alan tutkimustietoa? Seurataanko oppimistuloksia, mitataanko sosiaalisia taitoja? Edistääkö palaute oppimista ja hyvinvointia?
Motivaatio, tunteet ja oppiminen
Noona Kiuru, PsT, Yliopistotutkija, Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto
Esityksessä käsitellään oppimismotivaation ja oppimiseen liittyvien tunteiden merkitystä lasten ja nuorten oppimiselle.
Motorisen oppimisen vaikeus riskitekijänä lapsen kokonaiskehitykselle
Piritta Asunta, projektitutkija, JY, Liikuntatieteellinen tiedekunta ja Ida Mälkönen, TtM, fysioterapeutti
Tutkimustulokset vahvistavat, että motoriset taidot ja niiden puutteet vaikuttavat hyvin laajalti lapsen kokonaiskehitykseen ja myöhempään elämään. Heikot motoriset taidot ovat yhteydessä oppimisen, toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden ongelmiin, sekä fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Motorisen oppimisen vaikeuksien varhaisella tunnistamisella ja oikeanlaisten tukitoimien tarjoamisella voidaan vähentää syrjäytymisen riskiä ja ongelmien syvenemistä. Luennolla tarjotaan käytännönläheisiä vinkkejä tunnistamiseen sekä tukemiseen.
Haastavan käyttäytymisen kohtaaminen ja ennaltaehkäisy (työpaja)
Päivi Norvapalo, ohjaava opettaja, KM, eo, työnohjaaja STOry, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Onerva
Työpajassa etsimme ensin haastavan käyttäytymisen syitä, sen jälkeen lähdemme etsimään ratkaisuja miten voimme vaikuttaa käyttäytymiseen. Työpajassa osallistujat tekevät haastavan käyttäytymisen jäävuoren yhden lapsen käyttäytymisestä. Tavoitteena on konkreettisten ratkaisujen löytäminen.
Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla (työpaja)
Hanna Pöyliö, KM, erityisopettaja ja luokanopettaja ja Adrienn Jalonen, FT, Niilo Mäki Instituutti
Työpajassa pääset uppoutumaan sanojen merkityksiin ja suomen kielen koukeroihin. Esittelyssä monipuolisia tutkimuksiin perustuvia sanojen merkitysten oppimistekniikoita ja keksitään yhdessä lisää. Pohditaan yhdessä, kuinka maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimista voisi helpottaa kaunokirjallisuuden avulla.
ProKoulu: tukea käyttäytymisen oppimiseen
Hannu Savolainen, KT, professori, Jyväskylän yliopisto, Mika Paananen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi, Niilo Mäki Instituutti, Vesa Närhi, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, Jyväskylän yliopisto
Esityksessä kuvataan käyttäytymisen kolmiportaisen tuen rakentaminen koulussa. Esitys perustuu ProKoulu-tutkimushankkeeseen. ProKoulun taustalla on School Wide Positive Behavior Interventions and Support -toimintamalli. Tuen kehittäminen aloitetaan käyttäytymisen yleisen tuen rakentamisesta, koulun yhteisistä käyttäytymisodotuksista, niihin perustuvista toimintaohjeista, käyttäytymisen opettamisesta ja onnistumisiin keskittyvän palautteen avulla ohjaamisesta. Samoihin periaatteisiin perustuvat yksilölliset tehostetun ja erityisen tuen menetelmät tukevat niitä oppilaita, jotka tarvitsevat vahvempaa tukea. Esityksessä kerrotaan ProKoulu-tutkimushankkeen keskeiset tulokset sekä hahmotellaan toiminnan levittämistä.
Pienten lasten toiminnanohjauksen tukeminen leikin avulla
Liisa Klenberg, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi. Niilo Mäki Instituutti ja Helsingin yliopisto
Esityksen fokuksessa ovat alle kouluikäisten itsesäätelyn ja toiminnanohjauksen vaikeudet. Päivitetyn tutkimustiedon ohella kuvataan Leikitään ja keskitytään -hankkeessa käytettyä menetelmää, jossa 4-5-vuotiaiden lasten itsesäätelytaitojen kehitystä tuetaan vanhempien ja lapsen yhteisen leikin avulla.
Uudet oppimisympäristöt, tulevaisuuden taidot ja oppimisen ongelmat
Paavo Leppänen, Professori, Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto
Kuvaus ei vielä saatavilla
Uusi kieli ja kulttuuri vai oppimisen vaikeus?
Ari Huhta, Professori, Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto
Esitys tarkastelee monikielistä kielenkehitystä ja toisella kielellä tapahtuvaa oppimista, joka on arkipäivää monelle maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle. Toisen kielen (suomi tai ruotsi Suomessa) oppiminen ja sen avulla samanaikaisesti tapahtuva muiden kouluaineiden opiskelu on vaativaa. Erityinen haaste on tulkita, mikä on tavanomaista toisen kielen kehitystä ja milloin kyse on oppimisvaikeudesta, koska nämä voivat osin ilmetä samalla tavalla oppijan suorituksissa. Esitys käsittelee toisen kielen oppimisesta ja monikielistä kehitystä ja näihin yhteydessä olevia tekijöitä ja siinä luodaan katsaus siihen, mitä monikielisyydestä ja sen vaikutuksista yksilöille tiedetään ja miten oman äidinkielen kehitystä voisi tukea. Erityisesti huomion kohteena ovat luku- ja kirjoitustaito ja niiden tukeminen, koska niillä on yhteys myös muuhun oppimiseen ja opiskeluun.
Mikä selittää poikkeuksellisen hidasta lukemaan oppimista? Katsaus DYSGEBRA-tutkimuksen alustaviin tuloksiin
Miia Ronimus, PsT, tutkijatohtori, Niilo Mäki Instituutti
Luennossa esitellään syksyllä 2015 alkaneen ”Dysleksia: geenitausta, aivotoiminta, keinot sen voittamiseksi (DYSGEBRA)” -tutkimuksen alustavia tuloksia. DYSGEBRA-tutkimuksen tavoitteena on selvittää lukivaikeuden taustaa monitieteisesti ja kehittää menetelmiä suuria haasteita lukemaan oppimisessa kohtaavien lasten tueksi. Tutkimuksen osallistujat ovat ensimmäisen luokan oppilaita, joilla on havaittu viivettä lukemaan oppimisessa. Tutkimuksessa on kartoitettu oppilaiden luku- ja kirjoitustaidon kehitystä kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana, kognitiivisia taitoja sekä oppimismotivaatiota. Osa oppilaista osallistui myös Ekapeli-harjoittelujaksoille, geenitutkimukseen ja aivotoiminnan mittauksiin. Luennossa tarkastellaan, millaiset tekijät ennakoivat poikkeuksellisen hidasta lukemaan oppimista. Lisäksi pohditaan, kuinka opettaja voi tunnistaa oppilaan riskin vakavaan lukivaikeuteen, ja kuinka tällaisen oppilaan lukemaan oppimista voi tukea.
Toiminnanohjauksen tukeminen erityisopetuksen pienryhmässä (työpaja)
Taina Kuittinen, toimintaterapeutti ja Satu Peitso, psykologi , Oppimis-ja ohjauskeskus Valteri Onerva
Pajassa esitellään Valteri Onervan toimipisteessä toteutettua moniammatillista toiminnanohjauksen tukea erityisopetuksen pienryhmässä. Osallistujien kanssa pohditaan moniammatillista yhteistyötä omassa luokassa ja ideoidaan omaan työhön soveltuvia tuen tapoja.
Tartu tarinaan – lukuintoa toiminnallisesti ja elämyksellisesti (työpaja)
Suvi Ylönen, YTM, KM, hankevastaava, Niilo Mäki Instituutti
Kiinnostusta lukemisen maailmaan kannattaa herätellä jo ennen kuin lapsi itse lukee. Millaista muuta materiaalia, kuin perinteisiä kirjoja lasten kanssa on luonteva käyttää, joka tukee tarinoiden maailmaan uppoutumista? Miten käsitellä lasten kanssa kirjojen meheviä teemoja? Lukuinnostuksen varhainen tukeminen kantaa pitkälle. Pohditaan yhdessä myös kuinka saataisiin lukukulttuuri muuttumaan ja perheet mukaan lukutalkoisiin. Saat konkreettisia vinkkejä, joíta voit hyödyntää omassa työssäsi alle kouluikäisten lasten parissa. Kohderyhmä: Varhaiskasvatuksen ammattilaiset
Tarkkaavuushäiriöt ja toiminnanohjaus: Mitä opettaja voi tehdä?
Vesa Närhi, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, Jyväskylän yliopisto
Check in Check out (CICO) – toimintamalli käyttäytymisen yksilölliseen tukemiseen
Anne Karhu, erityisopettaja, KM
Esityksessä kuvataan itsesäätelyn vaikeuksia koulussa sekä esitetään keskeiset tutkimusnäyttöön perustuvat toimintamallit, joilla lasten itsesäätelyn onnistumista ja toiminnanohjauksen taitojen kehitystä voidaan koulussa tukea.
Varhaiskasvatuksen kehittäminen vuorohoidossa
Kaisu Peltoperä, LTO, Yliopistonopettaja, Kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Kuvaus ei vielä saatavilla
Osallisuus, myönteisyys ja vahvuudet oppimisen tukena – positiivinen pedagogiikka arjessa
Maria Laiho, ohjaava opettaja, Oppimis-ja ohjauskeskus Valteri
Luennossa tarkastellaan kasvua ja oppimista tukevan oppimisympäristön ja myönteisen toimintakulttuurin ulottuvuuksia uuden opetussuunnitelman näkökulmasta. Käymme läpi arkeen soveltuvia pedagogisia toimintatapoja ja keinoja oppimisen ilon, motivaation, myönteisen minäkuvan ja hyvinvointitaitojen vahvistamiseen. Tarkastelemme mm. myönteisiä tunteita ja vahvuuksia voimavaroina sekä vuorovaikutuksen, kohtaamisen ja osallisuuden merkitystä lasten hyvinvoinnin ja oppimisen tukena. Tutustumme lyhyesti myös positiivisen psykologian ja positiivisen pedagogiikan teoreettisiin lähtökohtiin.
Älyä tunteet – lasten tunne- ja itsesäätelytaitojen vahvistaminen
Christine Välivaara, Psykologi PsM, YTM, LTO, AmO, työnohjaaja ja Hanna-Leena Niemelä, sosiaalityöntekijä, YTM, AmO, Pesäpuu ry
Lasten käyttäytymisen pulmat ovat lisääntyneet. Itsesäätelyn kannalta on hyödyllistä oppia jo pienestä tunnistamaan tunteita, kehon tuntemuksia ja niihin liittyviä ajatuksia. Kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuva Älyä tunteet- menetelmä opettaa lapsille ja nuorille itsesäätelytaitoja apukäden, lyhytfilmien, ajattelunukkien ja tarinoiden avulla. Kannustavan sisäisen puheen oppiminen auttaa lapsia toimimaan viisaasti vaikeissa tilanteissa. Punaiset ajatukset (punainen nukke) ovat negatiivisia uskomuksia, usein automaattisia ajatuksia, jotka saavat meidät toimimaan harkitsemattomasti tai välttelemään haasteita. Vihreät ajatukset (vihreä nukke) auttavat kesyttämään vahvoja tunteita ja toimimaan viisaasti haastavissakin paikoissa. Lapsilähtöisestä Älyä tunteet – materiaalista ovat tutkitusti hyötyneet erityisesti lapset, jotka kärsivät peloista, jännittämisestä, alakuloisuudesta, vihaisuudesta tai ahdistuneisuudesta. Lapsilähtöistä materiaalia voi hyödyntää sekä yksilötyössä että ryhmissä koulussa, varhaiskasvatuksessa, terveydenhuollossa, kotona ja ohjatusti oma-aputyökaluna. Se soveltuu kaikille lapsille ja nuorille psyykkisen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Pesäpuu ry:n suomentama menetelmä on kehitetty ja laajassa käytössä Norjassa. Saatavilla myös ruotsiksi.
ILS – Oppimisvaikeuksien arviointiin ja tukeen uusia välineitä suomenruotsalaisissa kouluissa
Henrik Husberg, projektitutkija, Mika Paananen, projektitutkija ja Paula Salmi, tutkijatohtori, Niilo Mäki Instituutti
Niilo Mäki Instituutin ILS-projekti (InLärning och Stöd) tuottaa tietoa ja välineitä oppimisen arviointiin ja tukemiseen suomenruotsalaisissa kouluissa. Esityksessämme kerromme kyselylomakeista, joilla voidaan arvioida lasten tarkkaavuuteen ja toiminnanohjaukseen liittyvää käyttäytymistä kouluissa ja päiväkodeissa. Kuvailemme millaista tietoa arviointimenetelmillä on kerätty ja menetelmien toimivuudesta. Kerromme myös kahdesta ruotsinkielisessä ympäristössä toteutetusta interventio-ohjelmasta, jotka ovat tarkoitettu lapsille, joilla on keskittymisen pulmia. Lisäksi kerromme lukemisen ja nimeämisen arviointimateriaaleista luokille 1, 2, 3 ja 5. Kuvailemme kuinka välineet toimivat ruotsinkielisillä ja kaksikielisillä oppilailla. Esittelemme myös lukemiseen ja nimeämiseen liittyviä tuloksia ensimmäiseltä luokalta.
Niilo Mäki Institutets ILS-projekt (InLärning och Stöd under åren 2015-2018) har som syfte att utveckla och undersöka kartläggnings- och interventionsmaterial för finlandssvenska skolor. Inom området för uppmärksamhet och koncentration presenterar vi två frågeformulär som kan användas för att utvärdera barns färdigheter i skola och daghem, samt två interventionsprogram för att stöda barn med uppmärksamhetssvårigheter i daghem och skolor. Vi tar också en titt på vad vårt material kan säga om finlandssvenska barns koncentrationsförmåga och hur en smågruppsintervention fungerar i finlandssvenska skolor. Och hur ser det ut med kartläggningsmaterialen för läs-, skriv- och benämningsförmåga för årskurserna 1, 2, 3 och 5? Fungerar de lika bra för svenskspråkiga och tvåspråkiga elever? I presentationen visar vi resultat för åk 1.
Hyvinvointia koko koululle Yhteispelillä (työpaja)
Paula Alasuvanto, aineenopettaja, Yhteispeli -kouluttaja
Työpajassa saadaan maistiaisia tunne -ja vuorovaikutustaitojen opettamisesta alakouluikäisille. Kokeilemme yhdessä muutamia toimintatapoja, joita Yhteispeli- menetelmä tarjoaa.
Lasten osallisuuden mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa
Leena Turja, yliopistonlehtori, kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Kuvaus ei vielä saatavilla
Kielen kiemurat – kielellisiä harjoituksia ryhmään (työpaja)
Miia Kareisto, ohjaava opettaja ja Päivi Jääskö, puheterapeutti, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Tervaväylä
Työpajassa tarkastellaan, miten tukea lapsen leikkiä ja kielellisiä taitoja moniammatillisesti. teemaa työstetään sekä oppimisen että kuntoutumisen näkökulmista.
Perjantai 21.9.2018
Hahku – Hahmottamisen kuntoutus
Pekka Räsänen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi, NMI, Suvi Ylönen, KM, YTM, Niilo Mäki Instituutti ja Mika Minkkinen, FM, Niilo Mäki Instituutti
Esityksessä käydään läpi 2017 päättyneen Hahmottamisen kuntoutus -hankkeen tuloksia ja tuotoksia. Hankkeessa tuotettiin sekä verkkotietopalvelu että välineitä hahmottamisen vaikeuksien tunnistamiseen ja tukemiseen.
Yksilölliset polut matematiikan oppimisvaikeuksien taustalla ja taitojen tukeminen alkuopetuksessa
Tuire Koponen, PsT, yliopistontutkija, Jyväskylän yliopisto
Kuvaus ei vielä saatavilla
Aikuinen tukemassa lasten itsesäätelytaitojen kehitystä
Sira Määttä, PsT, Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, Niilo Mäki Instituutti ja Attentio Oy
Esityksessä tarkastellaan lapsen itsesäätelyn kehitystä eli lapsen kehittyviä taitoja säädellä tunteitaan, toimintaansa ja kognitioitaan. Avainasemassa lapsen itsesäätelyn kehityksessä ovat lasta hoitavat ja kasvattavat aikuiset. Esityksessä pohditaan aikuisen vuorovaikutuksellisia keinoja tukea lasten kehitystä näissä taidoissa.
Oman toiminnan ja tunteiden säätely ovat tärkeitä ja samalla vaativia lapsuuden kehitystehtäviä. Toiminnan säätelyyn voidaan ajatella kuuluvan esimerkiksi kyky mukauttaa omaa toimintaa joustavasti eri tilanteiden vaatimusten mukaisesti sekä kyky noudattaa näihin tilanteisiin kuuluvia sääntöjä. Tunnesäätelyllä puolestaan tarkoitetaan lapsen taitoja tunnistaa omia ja toisten tunteita sekä säädellä omaa tunneilmaisuaan. Itsesäätelytaitojen oppiminen on kytköksissä sekä lapsen neurobiologisiin tekijöihin että ympäristön hoiva- ja vuorovaikutuskäytäntöihin. Jotta ympäristön aikuiset voivat tukea lasta omien ja toisten tunteiden tunnistamisessa, tunteiden säätelyssä sekä oman käyttäytymisen hallinnassa, on tärkeää tiedostaa itsesäätelyyn liittyvät erilaiset osatekijät, niiden kehitykselliset piirteet sekä ympäristölliset keinot tukea lapsen tasapainoista kehitystä. Esityksessä tarkastellaan itsesäätelytaitojen kehitystä sekä ympäristön että yksilön näkökulmasta, jäsennetään mahdollisia itsesäätelyn pulmakohtia, sekä erityisesti pohditaan vuorovaikutuksellisia keinoja tukea itsesäätelytaitojen kehitystä.
Varhaiskasvattajan ammatillinen kehitys kansainvälisessä kontekstissa
EduCluster Finland, Tiina Malste KM & Sari Laitinen LTO, VEO, KM
Ulkomailla työskentely on avartava kokemus, jonka suoma ammatillinen lisäarvo voi olla koko työyhteisön voimavara. Millaista on uskaltautua suomalaisena varhaiskasvattajana mukaan kansainväliseen hankkeeseen? Miten suomalainen kasvatusosaaminen toimii toisen kulttuurin kontekstissa, entä miten varhaiskasvattajan kerryttämä kansainvälinen kompetenssi hyödyttää omassa työyhteisössä? Luennolla keskustellaan niistä käytännön oivalluksista ja elämyksistä, joita varhaiskasvattajat ovat kokeneet EduCluster Finlandin kansainvälisissä kouluhankkeissa.
Hyvinvointia koko koululle Yhteispelillä
Tiina Ojala, KM, luokanopettaja ja yliopistolehtori, Yhteispeli -kouluttaja, Tampereen normaalikoulu
Yhteispeli on Suomessa kehitetty menetelmä, jonka tavoiteena on tukea lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja, sekä vahvistaa koko kouluyhteisön hyvinvointia. Luennolla pureudutaan seuraaviin kysymyksiin Yhteispelin viitekehyksen kautta:
Mitä tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat?
Millainen kouluympäristö tukee em. taitojen oppimista?
Millaisilla käytännöläheisillä toimintatavoilla taitoja voidaan tukea?
Miten koulun aikuiset toimivat yhdessä, jotta lasten taidot vahvistuvat?
Haastavan käyttäytymisen kohtaaminen ja ennaltaehkäisy (työpaja)
Päivi Norvapalo, ohjaava opettaja, KM, eo, työnohjaaja STOry, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Onerva
Työpajassa etsimme ensin haastavan käyttäytymisen syitä, sen jälkeen lähdemme etsimään ratkaisuja miten voimme vaikuttaa käyttäytymiseen. Työpajassa osallistujat tekevät haastavan käyttäytymisen jäävuoren yhden lapsen käyttäytymisestä. Tavoitteena on konkreettisten ratkaisujen löytäminen.
ProKoulu toimii arjessa! (työpaja)
Kontiolahden, Lappeenrannan ja Varkauden toimijat esittelevät oman kuntansa ProKoulu sovellusta
ProKoulu Lappeenrannassa: ProKoulu kuntatason kehittämisvälineenä. Miten ProKoulu toiminta tukee vuorovaikutustaitojen opettamista?
Hannele Heikkilä, erityisopettaja, vararehtori ja Riikka Qvintus, erityisopettaja, Lappeen koulu, Lappeenranta
ProKoulu työyhteisönä: Miten ProKoulu muuttaa työyhteisöä? Miten ProKoulu muuttaa opettajan asennoitumista omaan työhön?
Heikki Loimusalo, luokanopettaja ja Katja Taskinen, luokanopettaja, Könönpellon koulu, Varkaus
Palkkiojärjestelmä käyttäytymisen tukena: OpenKioski: Oppilaiden myönteisen käytöksen tunnistaminen ja palkitseminen osana koulun arkirutiinia
Riitta Ikonen, koulun johtaja, erityisopettaja ja Riikka Riissanen, luokanopettaja, Varparannan koulu, Kontiolahti
Työpajan kesto on 90 min ja se toteutetaan kolmessa eri pisteessä. Kukin piste on 30 min mittainen. Osallistujat siirtyvät itsenäisesti esityksen loputtua seuraavaan työpajaan.
Vanhempien ja kodin merkitys oppimisen tukemisessa
Kaisa Aunola, professori, Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto
Kuvaus ei vielä saatavilla
Opetusvuorovaikutuksen yhteys oppimiseen ja motivaatioon
Marja-Kristiina Lerkkanen, Professori, Opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Viimeaikaiset luokkahuonevuorovaikutuksen havainnointitutkimukset ovat osoittaneet vahvan yhteyden opetusvuorovaikutuksen laadun ja oppilaiden oppimistulosten ja motivaation välillä. Laajassa Alkuportaat – seurantatutkimuksessa on selvitetty lasten oppimista ja motivaatiota sekä opetusryhmien vuorovaikutuksellista ilmapiiriä ja opettajien ohjauskäytäntöjä kyselyjen ja havainnointien avulla. Tutkimukseen on osallistunut noin 2000 lasta neljältä paikkakunnalta vanhempineen ja opettajineen esiopetusvuodesta 9. luokan loppuun asti. Luokkahuonevideoita on tarkasteltu opetustilanteiden vuorovaikutuksen laadun kuten emotionaalisen tuen, opetuksen organisoinnin, opetuksen laadun ja oppilaiden kiinnittymisen näkökulmista sekä oppilaslähtöisyyden vs opettajajohtoisuuden näkökulmista. Lisäksi opettajat ovat arvioineet suhdettaan oppilaisiin ja suhteeseen liittyviä tunteita. Tulokset osoittavat, että opetusryhmien välisiä eroja oppimistuloksissa ja motivaatiossa ainakin osin selittää luokkahuonevuorovaikutuksen laatu, opettaja-oppilassuhde sekä opetuksen käytänteet. Lämmin opettaja-oppilassuhde voi toimia myös suojaavana tekijänä silloin, kun oppilaalla on haasteita oppimisessa tai kotitaustassa. Lisäksi esimerkiksi opetuksen hyvä organisointi ja selkeä struktuuri heijastuu oppilaiden motivaatioon ja oppimistuloksiin erityisesti silloin, kun lapsella on haasteita itsesäätelyssä tai oppimisvaikeutta. Koulun tulisi kehittää oppimisympäristöjä ja opetusta niin, että oppilaan kohtaaminen ja päivittäinen vuorovaikutus on mahdollista, jotta lasten yksilöllisiin tarpeisiin olisi mahdollista vastata.
Tunteiden ja sosiaalisten taitojen kehitys lapsuudessa – Kognitiivisten tekijöiden ja vuorovaikutussuhteiden merkitys
Marja-Leena Laakso, PsT, koulutuksesta vastaava vararehtori, professori, Jyväskylän yliopisto
Luennolla jäsennetään tunne- ja sosiaalisia taitoja keskittyen erityisesti tunteisiin liittyvien osa-alueiden kuten tunnetilat, tunnekokemukset ja tunneilmaisut kehitykseen. Samoin pyritään ymmärtämään, miten tunnetaidot ja sosiaaliset taidot liittyvät toisiinsa ja millainen merkitys näiden taitojen kehityksessä on kognitiivisilla kyvyillä ja vuorovaikutussuhteilla. Läpileikkaavana teemana on lapsen kehityksen ja käyttäytymisen ymmärtäminen tuen ja myönteisten vuorovaikutuskokemusten näkökulmasta.
Erityistä tukea yleisopetuksen luokassa – keinoina yhteisopettajuus ja joustava opetusryhmäjako
Iines Palmu, KM, väitöskirjatutkija ja Juha Kontinen, KM, erityisluokanopettaja
Luennolla perehdytään yhteisopettajuuteen sitä koskevan tutkimuksen, teorian ja hyvien käytänteiden jakamisen kautta. Luento perustuu kouluttajien tuottamaan Kummi 16 Tavoitteena yhteisopettajuus –materiaaliin.
Oppiminen, oppimisympäristöt ja osallisuus
Ohjaavat opettajat Jukka Vetoniemi ja Raija Kattilakoski, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Esityksessä pohditaan, minkälainen oppimisympäristö ja toimintakulttuuri tukee oppimista ja osallisuutta. Jukka Vetoniemi on tutkinut erityisen tuen oppilaiden osallisuuden kokemuksia yleisopetuksessa. Raija Kattilakosken väitöskirjassa on tutkittu henkilöstön toimintakulttuurin muutosta muutettaessa uusiin avautuviin oppimistiloihin.
Itsesäätelytaitojen myönteisen kehityksen vahvistaminen (työpaja)
Sira Määttä, PsT, Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, Niilo Mäki Instituutti ja Attentio Oy
Työpajassa käydään läpi itsesäätelyn kehityksen tukemisen perusperiaatteet ja harjoitellaan tukitoimien suunnittelua käytännössä käytännön esimerkkien perusteella. Työpaja tähtää teoreettisen tiedon ja käytännön toimien yhdistämiseen oman työn tueksi.
Itsesäätelytaito on kykyä säädellä tunteita ja käyttäytymistä. Se on perusta lapsen sosiaalisille suhteille ja taidoille. Itsesäätelytaidot kehittyvät päivähoitoiässä kovaa vauhtia. Lasten välillä on kuitenkin suuria yksilöllisiä eroja taitojen kehittymisessä. Taitojen kehittymiseen vaikuttavat kognitiiviset taidot, lapsen ja aikuisen välinen vuorovaikutus ja kasvatuskeinot. Itsesäätelytaitojen vaikeudet voivat näyttäytyä lapsen toiminnassa esimerkiksi levottomuutena, impulsiivisuutena, arkuutena, vetäytymisenä tai aggressiivisena toimintana. Haasteet itsesäätelyssä tuovat ongelmia kaverisuhteisiin ja arjen tilanteissa toimimiseen kuormittaen myös vanhempia ja päivähoidon ammattilaisia. Aikuiset voivat kuitenkin omalla toiminnallaan vahvistaa itsesäätelytaitojen myönteistä kehitystä.
Työpajassa käydään läpi itsesäätelyn kehityksen tukemisen perusperiaatteet ja harjoitellaan tukitoimien suunnittelua käytännössä käytännön esimerkkien perusteella. Työpaja tähtää teoreettisen tiedon ja käytännön toimien yhdistämiseen oman työn tueksi.
Ekapelin käyttö mobiililaitteella (työpaja)
Juha-Matti Latvala, FT, toiminnanjohtaja, Niilo Mäki Instituutti ja Marika Peltonen, FM, yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto
Työpajassa tutustutaan Ekapeli-Alku –oppimispeliin ja sen käyttöön mobiililaitteilla. Työpajan aikana osallistujia ohjataan pelin lataamisessa, peliin kirjautumisessa, pelaajien luomisessa, pelin asetusten määrittelyssä sekä pelaamisesta tallentuvien pelitietojen hyödyntämisessä. Lisäksi työpajassa käydään läpi Ekapelin uusia ominaisuuksia ja sisältöjä. Pyrimme myös löytämään vastaukset osallistujien kysymyksiin.
Työpajassa käytetään osallistujaan omaa laitetta (Android- tai iPad-tabletti, Android-puhelin tai iPhone tai kannettava tietokone)
Varmista ennen koulutusta, että sinulla on laitteellesi tarvittavat asennusoikeudet ja asennustunnusten tiedot. Jos otat mukaasi ChromeBookin, tarkista etukäteen mikrotuelta, että saat Play-kaupasta ladattua Ekapelin siihen, tämä käytäntö vaihtelee kunnittain.
Osallistavan toimintakulttuurin kehittäminen (työpaja)
Mervi Lahdenperä-Mustajärvi, ohjaava opettaja, työnohjaaja, OIVA-ohjaaja, lto/elto ja Jenni Deák konduktori-ohjaaja, fysioterapeutti. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Ruskis
Kaikki lapset oppivat ja kehittyvät kun heitä opetetaan. Uusi VASU ja OPS asettavat uusia vaatimuksia opettamiselle. Mitä taitoja lapsemme tulevat tulevaisuudessa tarvitsemaan? Minkälaisessa oppimisympäristössä ja toimintakulttuurissa opetetaan taitoja elinikäiselle oppimiselle? Lyhyen alustuksen jälkeen työpajaan osallistuvat pääsevät eri keinoin jakamaan osaamistaan ja oppimaan yhdessä.
Lapsen tunnetaitojen ja sosiaalisten vuorovaikutustaitojen tukeminen varhaiskasvatuksessa
Marja-Leena Laakso, PsT, koulutuksesta vastaava vararehtori, professori, Jyväskylän yliopisto ja Merja Koivula, Tutkijatohtori, Kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Luennolla keskitytään varhaiskasvatukseen lapsen tunnetaitojen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tukemisen ympäristönä. Tarkastelua pohjustetaan avaamalla tutkittujen SEL-ohjelmien (social-emotional learning) periaatteita, varhaiskasvatussuunnitelmaa sekä tutkimusten tuottamaa näkökulmaa varhaiskasvatuksen mahdollisuuksiin ja haasteisiin sosioemotionaalisten taitojen tukemisessa. Lopuksi esitellään Suomessa käytössä oleva varhaiskasvatukseen kehitetty tunnetaitoja ja vastuullista sosiaalista käyttäytymistä tukeva Papilio-ohjelma. Ohjelman menetelmien avulla pyritään tuomaan esille tukea tuottavia elementtejä ja rohkaisemaan niiden käyttämistä päiväkodeissa.
Lapsen hyvinvointi muuttuvassa arjessa
Piia Manninen, KM, LTO, VEO, Jyväskylän kaupunki
Luennolla pohditaan, millaisia asioita meidän aikuisten tulisi huomioida muuttuvassa arjessa, jotta lapsilla olisi hyvä olla. Luennon pohjalla ovat vuorohoidossa olevien 4–5-vuotiaiden lasten kertomukset.
Sosiaaliset taidot ja haasteet sosiaalisissa suhteissa
Anna-Maija Poikkeus, Professori, Kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Kuvaus ei vielä saatavilla
Kielenkehityksen vaikeudet ja oppiminen
Tiina Siiskonen, KT, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Onerva
Kuvaus ei vielä saatavilla
Lukutaidon tukeminen sujumattomilla lukijoilla (työpaja)
Riikka Heikkilä, PsT, psykologi, kuntoutusyksikkö Nekku ja Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos
Lukemisen vaikeus näyttäytyy suomen kielessä tyypillisesti hitaana ja kangertelevana lukemisena. Hitaus vaikuttaa usein sekä lukemismotivaatioon että luetun ymmärtämiseen. Työpajassa tutustutaan tutkimustietoon lukemisen sujuvuuden kehittymisestä ja lukusujuvuuden tukemisen keinoista, mutta ennen kaikkea laitetaan käytännössä kokeillut ja testatut menetelmät jakoon. Pienryhmissä ideoidaan tuen keinoja sekä saadaan vertaispalautetta ja vastauksia lukemisen hitautta koskeviin kysymyksiin. Otathan mukaasi käyttämääsi materiaalia muille näytettäväksi. Voit halutessasi lähettää kysymyksiä ja sähköistä materiaalia myös etukäteen: riikka.heikkila@nmi.fi. Lähettämäänne materiaalia käytetään luvallanne työpajassa, mutta ei jaeta sen ulkopuolella.
Kielitaitoa kaikille – minäkin voin oppia (työpaja)
Hanna Pöyliö, KM, erityisopettaja ja luokanopettaja, Niilo Mäki Instituutti
Päivi Poutiainen, FM, Mäkelänmäen koulu
Tutustutaan Muuramen ja Laukaan kuntien ja Niilo Mäki Instituutin tuottamaan uuteen materiaaliin englannin kielen äännetietoisuuden harjoítteluun ja kielisuihkutukseen. Äännetietoisuuden taidot ovat yksi lukivaikeuden taustataidoista ja puutteet niissä vaikuttaa sekä suomen kielen että englannin kielen lukemiseen ja kirjoittamiseen. Kuluvana lukuvuonna Muuramen kunta ja NMI laajentavat äännetietoisuusharjoituksia esi- ja alkuopetukseen osana OPH:n rahoittamaa kielten varhentamisen kärkihanketta. Työpajassa pääset kokeilemaan harjoituksia ja kehittämään niitä yhdessä myös lisää. Saat vinkkejä, jotka voit ottaa suoraan käyttöön arjessasi.