Lukemisen vaikeus näyttäytyy suomen kielessä tyypillisesti hitaana ja kangertelevana lukemisena. Jo ensimmäisen luokan aikana suomalaislapset oppivat lukemaan kohtuullisen tarkasti, mutta heikoimmat lukijat tarvitsevat lukemiseen moninkertaisesti aikaa. Vaikka yläkoululaiset heikot lukijat selviävät sanojen lukemisen tarkkuudessa kohtuullisesti, heidän lukusujuvuutensa vastaa 2.-3.-luokkalaisen keskimääräistä tasoa, mikä on valtava ero omaan ikäryhmään nähden.
Innostus lukemiseen tukee lukemisen sujuvuutta
Seurantatutkimusten perusteella lukusujuvuuden ongelmat näyttävät olevan hyvin sitkeitä. ”Lukemisen hitaus saattaa näyttäytyä vielä aikuisuudessakin vastahakoisuutena lukemista kohtaan.”, toteaa oppimisvaikeuksien parissa psykologina ja erityisasiantuntijana työskentelevä Riikka Heikkilä. Lukemismotivaation lisäksi lukemisen hitaus vaikuttaa luetun ymmärtämiseen ja siten lähes kaikkien oppiaineiden opiskeluun. ”Tapaan usein lapsia ja nuoria, jotka ovat selvinneet lukutaitonsa avulla ensimmäisistä koululuokista kohtuullisesti. Ongelmat tulevat vastaan usein siinä vaiheessa, kun luettavan määrä lisääntyy ja lukutaitoa pitäisi pystyä käyttämään oppimisen välineenä. Kun paukut kuluvat itse lukemiseen, ei resursseja riitä enää luetun ymmärtämiseen.”
Taitojen automatisoituminen edellyttää riittävää määrää harjoittelua. Lukemisen hitaus vaikuttaa kuitenkin harjoittelumotivaatioon, jolloin kirjaan ei mielellään tartuta. Kun luetaan vähemmän, harjoitustakaan ei kerry, eikä taito pääse kehittymään. Motivaatiolla onkin keskeinen merkitys lukemistaitojen harjoittelussa. Edistyminen harjoittelussa tulisi tehdä lapselle näkyväksi, sillä positiivinen palaute ylläpitää motivaatiota hankalan asian harjoitteluun. Lukutaidon tukeminen voi joskus lähteä alkuun ulkoisen motivaation voimin, mutta onnistumisten myötä lukeminen itsessään alkaa palkita ja innostus lukemiseen löytyy. ”Kun lapsi alkaa innostua lukemisesta, tiedän onnistuneeni hänen auttamisessaan. Jos lapsi tarttuu vapaaehtoisesti kirjaan, se vie taitoa eteenpäin paljon enemmän kuin mikään ulkoa ohjattu tukeminen. ” Heikkilä toteaa.
Lukemisen sujuvuutta voi harjaannuttaa
Lukusujuvuuden harjoittelu on sitä tehokkaampaa, mitä enemmän ja tiiviimmin harjoittelua tehdään, mutta myös harjoittelun aktiivisuus ja monipuolisuus vahvistavat harjoittelun tuloksia. Harjoitusten vaikeustason tulee olla lapselle sopiva. Myös malli sujuvasta lukemisesta sekä luetun ymmärtämisen pitäminen mukana harjoittelussa ovat keskeisiä. ”Sujuvuusharjoittelu voidaan aloittaa, kun äänteistä kokoava, tavuttava lukeminen hallitaan. Luokkaopetuksessa keskeistä on lukemisinnostuksen herättely ja tukeminen. Luettava materiaali on valittava lapsen taitotason, ei ikätason, mukaan.” Heikkilä kiteyttää.
Riikka Heikkilä pitää Hyvä Alku -tapahtumassa Jyväskylän Paviljongissa 21.9.2018 työpajaa ”Lukutaidon tukeminen sujumattomilla lukijoilla”, jossa tutustutaan tutkimustietoon lukemisen sujuvuuden kehittymisestä ja lukusujuvuuden tukemisen keinoista. Heikkilä työskentelee Jyväskylän yliopiston LUKILOKI -hankkeessa, jonka tavoitteena on antaa opettajille valmiuksia ja menetelmiä luku- ja kirjoitustaidon oppimiseen ja opetukseen sekä taitojen tukemiseen. Lisäksi hän toimii psykologina kuntoutusyksikkö Nekussa, jossa tuetaan oppimisvaikeuksien kanssa kamppailevia lapsia ja nuoria.
Hyvä Alku -tapahtuma Jyväskylän Paviljongissa 20.–21.9.2018
www.hyvaalku.fi
Lisätiedot:
Riikka Heikkilä, PsT, psykologi, kuntoutusyksikkö Nekku ja Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos, riikka.heikkila@jyu.fi, puh. 040 805 3884
Maria Haakana, koulutuspäällikkö, Niilo Mäki Instituutti, maria.haakana@nmi.fi, www.hyvaalku.fi