Kapteeni käskee tai Seuraa johtajaa ovat hauskoja leikkejä, mutta tiesitkö, että ne ovat lapselle myös loistavaa treeniä? Erilaiset leikit ja pelit tarjoavat luontaisen ja innostavan tavan harjoitella toiminnanohjauksen taustalla olevia tärkeitä taitoja yhdessä lapsen kanssa. Syyskuussa 20.–21.9.2018 järjestettävässä Hyvä Alku -tapahtumassa luennoiva neuropsykologian erikoispsykologi ja Leikitään ja keskitytään -hankkeen johtaja Liisa Klenberg kertoo, miksi toiminnanohjauksen taidot ovat tärkeitä ja kuinka näitä taitoja voidaan harjoitella erilaisten leikkien ja pelien kautta jo pienten lasten kanssa.
Leikki on lapselle luontainen ja hauska tapa harjoitella erilaisia tärkeitä taitoja. Niilo Mäki Instituutin toteuttamassa Leikitään ja keskitytään -hankkeessa kehitetään ja tutkitaan toimintamallia, jolla tuetaan 4–5 -vuotiaiden vilkkaiden lasten toiminnanohjausta ja itsesäätelyä. Hankkeen toimintamalli pohjautuu Uudessa-Seelannissa kehitettyyn ENGAGE-ohjelmaan (Enhancing Neurocognitive Growth with the Aid of Games and Exercise Programme). Ajatuksena on tukea itsesäätelyn kehitystä vanhempien ja lasten yhteisten leikkien ja pelien avulla.
“Lapsen ja aikuisen yhteisen leikin avulla harjoitellaan toiminnanohjauksen taitoja, kuten kykyä hillitä omia reaktioita, toimia pitkäjänteisesti sekä tarpeen tullen ponnistella tärkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Nämä taidot ovat eräänlaisia ydintaitoja, jotka tutkimusten mukaan ennustavat elämässä pärjäämistä vielä aikuisuudessakin”, neuropsykologian erikoispsykologi Liisa Klenberg kertoo.
ITSESÄÄTELYN PULMIIN KANNATTAA PUUTTUA JO VARHAIN
Erilaisia toiminnanohjauksen osataitoja tarvitaan oman käyttäytymisen, muistin, ajattelun ja tunteiden säätelyyn. Lapsen itsesäätelyn ongelmat ovat yleinen vanhempia huolestuttava asia ja tyypillinen syy hakea tukea kasvatukseen. Lapsi voi olla huomattavan levoton ja hänen voi olla vaikea keskittyä sekä hillitä tunteitaan tai toimintaansa. Pulmat havaitaan usein myös päiväkodissa, jossa ryhmässä toimiminen asettaa haasteita kehittyville toiminnanohjauksen taidoille.
“Käyttäytymisen säätelyyn ja keskittymiseen liittyviä pulmia mietitään päivähoidossa paljon. Lapsen taitoja tuetaan esimerkiksi ohjaavien kuvien ja palautteen avulla, ja niitä voidaan myös tietoisesti harjoitella leikin kautta – onhan leikki varhaiskasvatuksen ydinosaamista. Uudessa-Seelannissa ENGAGE-menetelmää onkin jo sovellettu varhaiskasvatuksessa”, kertoo Klenberg.
Harjoittamalla toiminnanohjauksen taitoja jo varhaisessa vaiheessa voidaan ennaltaehkäistä mahdollisia tulevaisuuden ongelmia ja niiden kasaantumista. Pitkittäistutkimuksissa itsesäätelyn pulmilla on todettu olevan vahva yhteys niin oppimiseen koulussa kuin työkykyyn ja hyvinvointiin aikuisuudessa.
TOIMINNANOHJAUKSEN KEHITTYMISTÄ VOI TUKEA LEIKKIEN AVULLA
Itsesäätelyn ja toiminnanohjauksen taidot kehittyvät voimakkaasti 4–6-vuoden iässä, ja arkipäivän malli sekä ohjaus vaikuttavat kehitykseen vahvasti. Lapset saavat aikuisilta ohjausta toiminnan säätelyyn luonnostaakin, mutta osa lapsista tarvitsee ”buustausta” taitojen harjoittelussa. Yhteiset leikit tarjoavat mukavan, lapsille luontaisen ja innostavan mahdollisuuden tärkeiden taitojen harjoitteluun.
“Esimerkiksi pelien sekä erilaisten liikunta- tai rentoutusleikkien avulla voi treenata lapsen kanssa tärkeitä toiminnanohjauksen taitoja mukavalla tavalla”, Klenberg muistuttaa. “Samalla vanhemmille tai muille ohjaaville aikuisille voi syntyä myös oivalluksia sekä lapsen toiminnanohjauksen haasteista että vahvuuksista.”
Hyvä Alku -tapahtuma Jyväskylän Paviljongissa 20.–21.9.2018
Lisätiedot:
Liisa Klenberg , Leikitään ja keskitytään hankejohtaja, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, liisa.klenberg@nmi.fi, www.keskitytaan.fi
Maria Haakana, koulutuspäällikkö, Niilo Mäki Instituutti, maria.haakana@nmi.fi, www.hyvaalku.fi