Lehdistötiedote 1.9.2021: HYVÄ ALKU -tapahtuma tarjoaa tutkimusperustaisia tukikeinoja kasvatus- ja opetustyöhön tänä syksynä myös verkon kautta

HYVÄ ALKU -tapahtuma tarjoaa tutkimusperustaisia tukikeinoja kasvatus- ja opetustyöhön tänä syksynä myös verkon kautta

Monien kasvatus- ja opetusalan ammattilaisten odottama maksuton HYVÄ ALKU -tapahtuma järjestetään poikkeustilanteesta johtuen sekä lähitapahtumana Jyväskylässä että koko syksyn kestävänä verkkototeutuksena. Lähitapahtuman luennot ja työpajat pidetään Sokos Hotel Alexandran tiloissa 17.–18.11.2021. Tavoitteena on saattaa uusin tutkimustieto oppimisesta, oppimisen tukemisesta ja oppimisympäristöistä lasten kanssa toimivien ammattilaisten käyttöön.

Syksyn HYVÄ ALKU -tapahtumassa on mukana yli viisikymmentä asiantuntijaa Niilo Mäki Instituutista, Jyväskylän yliopistosta, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESistä sekä Oppimis- ja ohjauskeskus Valterista. Ohjelmassa on runsaasti alan tutkijoiden ja asiantuntijoiden luentoja ja työpajoja, joissa lapsen kehityksen tukemista käsitellään erilaisista näkökulmista tutkimusta ja käytäntöä yhdistäen.

Juha-Matti Latvala, NMI toiminnanjohtaja

Jyväskylässä järjestettävän kaksipäiväisen tapahtuman lisäksi HYVÄ ALKU on koettavissa tänä vuonna verkon kautta. ”Koronapandemia on vaikuttanut laajasti yhteiskunnassa. Oppilaitoksissa, yrityksissä ja muissa organisaatioissa on jouduttu etsimään uusia tapoja toimia. Niilo Mäki Instituutin perinteikäs HYVÄ ALKU -tapahtumakin on tällä kertaa järjestetty uudella tavalla. Se mahdollistaa turvallisen sekä aikaa ja matkustamista säästävän osallistumisen.” kertoo Niilo Mäki Instituutin toiminnanjohtaja Juha-Matti Latvala.

Monipuolisessa verkkotapahtumassa on lähes neljäkymmentä webinaarityöpajaa, -luentoa tai luentotallennetta, jotka on teemoiteltu viiteen eri kokonaisuuteen. Niissä perehdytään esimerkiksi neuropsykiatrisiin haasteisiin ja niiden tukemiseen, kielenkehitykseen ja lukutaidon välineisiin sekä myönteisen kehityksen tukemiseen niin varhaiskasvatuksen kuin koulun puolella. Osallistujat pääsevät valitsemaan verkkotapahtumasta heitä kiinnostavat sisällöt ja osallistuminen onnistuu vaikka omalta kotisohvalta.

”Olen erittäin iloinen ja innostunut HYVÄ ALKU -verkkotapahtuman laajasta ja monipuolisesta tarjonnasta. Käykää tutustumassa 30-vuotiaan Niilo Mäki Instituutin ja  yhteistyökumppaneiden toteuttamaan ohjelmaan ja ilmoittautukaa mukaan!” rohkaisee Juha-Matti Latvala.

HYVÄ ALKU -tapahtuman toteuttaa Niilo Mäki Instituutti yhdessä Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin ja Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen asiantuntijoiden kanssa. Tapahtuman rahoittaa Opetushallitus.

Lisätiedot: Maria Haakana, koulutuspäällikkö, Niilo Mäki Instituutti, maria.haakana@nmi.fi

Sisällöt – Hyvä Alku 2021

·
OPPIMISEN POLKUJA JA TUEN PORTAITA
tutkimusperustainen tuki kasvatus- ja opetustyössä

·
Tarjoamme varhaiskasvatuksen ja opetustoimen henkilöstölle ajankohtaista tutkimusperustaista tietoa ja menetelmiä tasavertaiseen lasten oppimisen ja kasvun tukemiseen. Tutkimuksissa on todettu, että vanhempien, opettajien ja muiden läheisten aikuisten antama tuki ja ymmärrys on oppimisvaikeustaustaisten lasten ja nuorten kohdalla erityisen tärkeää, ja positiiviset vaikutukset näkyvät pitkälle aikuisuuteen (Eloranta ym. 2018). Hyvä Alku -kokonaisuus tukee pedagogista ja erityispedagogista osaamista pitkäjänteisen tuen toteuttamiseen osana taitojen kehityksen jatkumoa edistäen ennalta ehkäisevää työotetta. Tuloksena on osaamisen kehittyminen tukea tarvitsevan oppilaan kohtaamisessa sekä hyvinvointia, osallisuutta ja oppimista edistävän pedagogiikan vahvistuminen varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Hankkeessa syntyneet menetelmät ja toimintamallit siirtyvät kasvatus- ja oppimisyhteisöihin vahvistaen oppimisen tukeen, yksilölliseen opetukseen, inkluusioon ja moniammatilliseen yhteistyöhön liittyvää osaamista.

Kokonaisuudessa on neljä osiota, joihin sisältyvät luennot ja työpajat esitellään tarkemmin alempana sivulla:

1. Yksilöllinen tuki, yhteisöllinen työ – kasvua ja oppimista hyvinvointia tukien
2. Lasten tunnetaitojen, itsesäätelyn, tarkkaavuuden ja sosiaalisen kehityksen tuki
3. Kielenkehityksen ja lukutaidon tuki – välineitä tunnistamiseen, arviointiin ja tukeen
4. Matematiikka, hahmottaminen, motoriikka – tunnista haasteet, arvioi ja tue

Kohderyhmänä on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen (1–6 lk) moniammatillinen henkilöstö. Koulutukset toteutetaan 17.–18.11.2021 asiantuntijaluentoina, työpajoina, konsultatiivisena ryhmätyöskentelynä ja  työyhteisön kehittämistehtävinä. Osallistujat valitsevat tarvitsemansa kokonaisuudet alla kuvatuista luennoista ja työpajoista.

Oppimisvaikeuksien monitieteisen tutkimuksen ja kehittämistyön yksikkö Niilo Mäki Instituutti on kouluttanut 30 vuotta lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Koulutussisällöt ovat NMI:n ja yhteistyökumppaneiden pitkäjänteisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuloksia ja kytkeytyvät siten aikaisempiin koulutushankkeisiimme.

Lisätietoa kouluttajien pätevyydestä ja osaamisesta: https://www.hyväalku.fi/2020/02/kouluttajakuvaukset-hyva-alku-2021/


Koulutusosiot:

1. Yksilöllinen tuki, yhteisöllinen työ – kasvua ja oppimista hyvinvointia tukien

Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen ja opetustoimen henkilöstön osallisuutta ja oppimista edistävää pedagogiikkaa tutkimusperustaisen tiedon ja toimintamallien avulla. Luennoissa ja työpajoissa perehdytään koulujen ja päiväkotien työrauhaa ja hyvinvointia tukeviin menetelmiin sekä yhteisö-, ryhmä- että yksilötasolla. Lisäksi tarkastellaan yhteisopettajuuden ja digipedagogiikan mahdollisuuksia opetustyössä.

Luennot ja työpajat:
Hyvä alku varhaiskasvatukselle  – miten päiväkodin, perheen ja lapsen rytmit kohtaavat? (luento)

Luennolla käsitellään varhaiskasvatuksen aloitusvaihetta sekä instituution ja kasvattajatiimin näkökulmasta, että perheen ja lapsen yhteisenä prosessina.  Esitys perustuu Jyväskylän yliopistossa käynnissä olevaan Trace in ECEC – Lasten sosio-spatiaaliset suhteet ja eletyt kokemukset varhaiskasvatuksen siirtymissä –hankkeeseen (Suomen Akatemia 2019-2023).

Kouluttajat:
Niina Rutanen, VTT, professori, Jyväskylän yliopisto
sekä Trace in ECEC –tiimi
·

Opettajan hyvinvoinnin yhteys oppimiseen ja motivaatioon (luento)

Kouluttaja:
Marja-Kristiina Lerkkanen, KT, professori, Jyväskylän yliopisto
·

Oppimisvaikeuksien ymmärtämisestä (luento)

Luennossa tarkastellaan oppimisvaikeuksien käsitettä ja sen kehittymistä ja merkitystä oppimisen yksilöllisyyden ymmärtämisen näkökulmasta. Pohditaan diagnoosien tarpeellisuutta ja esitetään tämänhetkiseen tutkimustietoon perustuva käsitys oppimisen ongelmien monitasoisesta ymmärtämisestä. Kuvattavan mallin keskeinen ajatus on, että oppimisen vaikeuksien taustalla on monien eri perinnöllisyyteen ja ympäristöön liittyvien ja toisiinsa vaikuttavien riski- ja kehitystä suojaavien tekijöiden vuorovaikutus. Nämä tekijät muovaavat niiden aivomekanismien kehitystä, joiden rakentumiseen perustuvat uusien taitojen oppimisen kannalta keskeiset kognitiiviset prosessit.

Kouluttaja:
Timo Ahonen, KT, Professori, Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto
·

Tukivastemalli ja tuen vaikuttavuuden seuranta (luento)

Luennolla käsitellään lukivastemallia ja mallin soveltaminen eri tyyppiseen tukeen. Tukivastemalli tarkoittaa siis tuen aikaisen yksilöllisen kehityksen (tuen vaikutusten) systemaattista seurantaa oppimisen ja koulunkäynnin tuessa. Luennolla esitellään tutkimukseen perustuvia tukivastemallin käyttöesimerkkejä koulutasoisesta, ryhmätasoisesta ja yksilöllisesta tuesta.

Kouluttajat:
Aro Mikko, PsT, erityispedagogiikan professori, Jyväskylän yliopisto
Närhi Vesa,  Dos., PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, Jyväskylän yliopisto
Karhu Anne, KT, Yliopistonlehtori (erityispedagogiikka), Itä-Suomen yliopisto
Kinnunen Anne-Mari, KM, PsM, erityisluokanopettaja, Jyväskylän kaupunki
Savolainen Hannu, KT, dosentti, erityispedagogiikan professori
Savolainen Pirjo, KL, erityispedagogiikan lehtori, ProKoulu-ohjaaja
·

Positiivisesti Ryhmässä Oppiva Varhaiskasvatus – ProVaka (luento ja työpaja)

Päiväkodin toimintakulttuurin kehittäminen sosiaalista käyttäytymistä opettavaksi. Osuus koostuu kahdesta kokonaisuudesta. Luento-osuudessa esitellään ProVaka-toimintamalli, sen teoreettiset perustat ja suomalainen sovellus. Kokonaisuutta täydentävät ProVaka-toimintamallia toteuttaneiden päiväkotien kuvaukset omasta kehittämistyöstään.  Kokonaisuuden aikana matkataan sujuvasti nojatuolista hiekkalaatikkoon, teoriasta käytäntöön, ja käydään vuoropuhelua näiden välillä.

Kouluttajat:
Närhi Vesa,  Dos., PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, Jyväskylän yliopisto
Karhu Anne, KT, Yliopistonlehtori (erityispedagogiikka), Itä-Suomen yliopisto
Noora Heiskanen, KT, VEO, Yliopistotutkija (erityispedagogiikka), Itä-Suomen yliopisto
·

Hyvinvointia koko koululle Yhteispelillä (luento ja työpaja)

Yhteispeli on Suomessa kehitetty menetelmä, jonka tavoiteena on tukea lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja, sekä vahvistaa koko kouluyhteisön hyvinvointia. Luennolla pureudutaan seuraaviin kysymyksiin Yhteispelin viitekehyksen kautta:
Mitä tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat?
Millainen kouluympäristö tukee em. taitojen oppimista?
Millaisilla käytännöläheisillä toimintatavoilla taitoja voidaan tukea?
Miten koulun aikuiset toimivat yhdessä, jotta lasten taidot vahvistuvat?

Työpajassa saadaan maistiaisia tunne -ja vuorovaikutustaitojen opettamisesta alakouluikäisille. Kokeilemme yhdessä muutamia toimintatapoja, joita Yhteispeli-menetelmä tarjoaa.

Kouluttaja:
Tiina Ojala, KM, luokanopettaja ja yliopistolehtori, Yhteispeli-kouluttaja, Tampereen normaalikoulu
Paula Alasuvanto, aineenopettaja, Yhteispeli-kouluttaja
·

Erityistä tukea yleisopetuksen luokassa – yhteisopettajuutta ja joustavaa ryhmittelyä (luento)

Luennolla perehdytään yhteisopettajuuteen ja sitä koskevan tutkimuksen, teorian ja hyvien käytänteiden jakamisen kautta. Yhteisopettajuuden kautta toteutettu joustava opetusryhmäjako sekä opetusresurssien uudelleen järjestely auttavat toteuttamaan tehostettua ja erityistä tukea yleisopetuksen luokissa. Lisäksi koulutuksessa käsitellään, miten yhteisopettajuuden toteuttamista voidaan tukea koko koulun tasolla.

Kouluttajat: 
Olli-Pekka Malinen, KT, EduClusterFinland
Iines Palmu, KM, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, väitöskirjatutkija
Juha Kontinen, KM, erityisluokanopettaja, Muuramen Mäkelänmäen koulu
·

Yhteistyön kehittäminen -workshop (työpaja)

Työpajassa pureudutaan opettajien välisen yhteistyön kehittämisen aihepiiriin.

Kouluttajat: 
Olli-Pekka Malinen, KT, EduClusterFinland
Iines Palmu, KM, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, väitöskirjatutkija
Juha Kontinen, KM, erityisluokanopettaja, Muuramen Mäkelänmäen koulu
·

Varhaiskasvatuksen toteuttaminen vuorohoidossa (luento ja työpaja)

Kouluttaja:
Kaisu Peltoperä, KM, LTO, Yliopistonopettaja, Kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
·

Kato mua: Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kasvun ja oppimisen tukeminen koulussa (työpaja)

Kouluttaja:
Merja Koivisto, KM, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
·

Opettajien digitaidot (luento ja työpaja)

Luennolla esitellään nykytilannetta opettajien digipedagogisesta osaamisesta perustuen Jyväskylän yliopistolla ja Aluehallintovirastolla tehtävään opettajien täydennyskoulutukseen, sekä alan tutkimukseen. Lisäksi käymme läpi digipedagogisen osaamisen kulmakiviä ja luomme katsauksen ajankohtaiseen alan keskusteluun.

Työpajassa tarkastellaan opettajan omaa digipedagogista osaamista DiP-menetelmän avulla, työskennellen yhdessä muiden pajaan osallistuvien kanssa. Saat käsityksen siitä, mitkä asiat sinulla on hallussa, sekä vinkkejä siitä, miten juuri sinun kannattaisi kehittää omaa digipedagogista osaamistasi.

Kouluttajat:
Marika Peltonen, FM, yliopistonopettaja
Mari Kyllönen, KT, AVI


2. Lasten tunnetaitojen, itsesäätelyn, tarkkaavuuden ja sosiaalisen kehityksen tuki

Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen henkilöstön osaamista tarjoamalla tukea arjen haastavien tilanteiden ylittämiseen ja lasten tunnetaitojen, itsesäätelyn, tarkkaavuuden ja sosiaalisen kehityksen tukemiseen. Käyttäytymisen säätelyn taidot ovat hyvän vuorovaikutuksen ja tavoitteellisen toiminnan perusta ja ne rakentavat perustan myöhemmälle hyvinvoinnille. Luennoissa ja työpajoissa käsitellään monipuolisesti lasten vuorovaikutustaitojen ja käyttäytymisen tukemista sekä tarkastellaan aikuisen roolia lapsen itsesäätelyn, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen taitojen tukemisessa.

Luennot ja työpajat:

Sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutustaidot (luento)

Kouluttaja:
Anna-Maija Poikkeus, PsT, dekaani, professori, Jyväskylän yliopisto
·

Keinoja arjen haastaviin tilanteisiin (luento)

Kouluttaja:
Tero Kujala, KM, lastentarhanopettaja, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
·

Haastava käyttäytyminen; sen ennaltaehkäisy ja muokkaaminen (työpaja)

Työpajassa käsitellään haastavaa käyttäytymistä. Mitä on haastava käyttäytyminen, mitä syitä sen takaa löytyy ja miten sitä analysoidaan, ennaltaehkäistään ja muokataan.

Kouluttaja:
Päivi Norvapalo, KM, ohjaava opettaja, työnohjaaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
·

Onnistumisia vuorovaikutukseen (työpaja)

Onnistumisia vuorovaikutuksen oppilaan kanssa, jolla on ilmaisun/ymmärtämisen pulmaa. Työpajassa käsitellään kommunikaation tukikeinoja eri tilanteisiin; välineitä ja vinkkejä sekä hyviä kokemuksia ja tarinoita onnistumisen kokemuksista.

Kouluttajat:
Heljä Happone, KM, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Tiina Heikkinen, KM, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
·

Aikuinen tukemassa lasten itsesäätelytaitojen kehitystä (luento)

Esityksessä tarkastellaan lapsen itsesäätelyn kehitystä eli lapsen kehittyviä taitoja säädellä tunteitaan, toimintaansa ja kognitioitaan. Avainasemassa lapsen itsesäätelyn kehityksessä ovat lasta hoitavat ja kasvattavat aikuiset. Esityksessä pohditaan aikuisen vuorovaikutuksellisia keinoja tukea lasten kehitystä näissä taidoissa.

Oman toiminnan ja tunteiden säätely ovat tärkeitä ja samalla vaativia lapsuuden kehitystehtäviä. Toiminnan säätelyyn voidaan ajatella kuuluvan esimerkiksi kyky mukauttaa omaa toimintaa joustavasti eri tilanteiden vaatimusten mukaisesti sekä kyky noudattaa näihin tilanteisiin kuuluvia sääntöjä. Tunnesäätelyllä puolestaan tarkoitetaan lapsen taitoja tunnistaa omia ja toisten tunteita sekä säädellä omaa tunneilmaisuaan. Itsesäätelytaitojen oppiminen on kytköksissä sekä lapsen neurobiologisiin tekijöihin että ympäristön hoiva- ja vuorovaikutuskäytäntöihin. Jotta ympäristön aikuiset voivat tukea lasta omien ja toisten tunteiden tunnistamisessa, tunteiden säätelyssä sekä oman käyttäytymisen hallinnassa, on tärkeää tiedostaa itsesäätelyyn liittyvät erilaiset osatekijät, niiden kehitykselliset piirteet sekä ympäristölliset keinot tukea lapsen tasapainoista kehitystä. Esityksessä tarkastellaan itsesäätelytaitojen kehitystä sekä ympäristön että yksilön näkökulmasta, jäsennetään mahdollisia itsesäätelyn pulmakohtia, sekä erityisesti pohditaan vuorovaikutuksellisia keinoja tukea itsesäätelytaitojen kehitystä.

Kouluttaja:
Sira Määttä, PsT, Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, Niilo Mäki Instituutti ja Attentio Oy
·

Itsesäätelytaitojen myönteisen kehityksen vahvistaminen (työpaja)

Työpajassa käydään läpi itsesäätelyn kehityksen tukemisen perusperiaatteet ja harjoitellaan tukitoimien suunnittelua käytännössä käytännön esimerkkien perusteella. Työpaja tähtää teoreettisen tiedon ja käytännön toimien yhdistämiseen oman työn tueksi.

Itsesäätelytaito on kykyä säädellä tunteita ja käyttäytymistä. Se on perusta lapsen sosiaalisille suhteille ja taidoille. Itsesäätelytaidot kehittyvät päivähoitoiässä kovaa vauhtia. Lasten välillä on kuitenkin suuria yksilöllisiä eroja taitojen kehittymisessä. Taitojen kehittymiseen vaikuttavat kognitiiviset taidot, lapsen ja aikuisen välinen vuorovaikutus ja kasvatuskeinot. Itsesäätelytaitojen vaikeudet voivat näyttäytyä lapsen toiminnassa esimerkiksi levottomuutena, impulsiivisuutena, arkuutena, vetäytymisenä tai aggressiivisena toimintana. Haasteet itsesäätelyssä tuovat ongelmia kaverisuhteisiin ja arjen tilanteissa toimimiseen kuormittaen myös vanhempia ja päivähoidon ammattilaisia. Aikuiset voivat kuitenkin omalla toiminnallaan vahvistaa itsesäätelytaitojen myönteistä kehitystä.

Työpajassa käydään läpi itsesäätelyn kehityksen tukemisen perusperiaatteet ja harjoitellaan tukitoimien suunnittelua käytännössä käytännön esimerkkien perusteella. Työpaja tähtää teoreettisen tiedon ja käytännön toimien yhdistämiseen oman työn tueksi.

Kouluttaja:
Sira Määttä, PsT, Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, Niilo Mäki Instituutti ja Attentio Oy
·

Itsesäätelytaitojen tukeminen varhaiskasvatuksessa leikin avulla (työpaja)

Työpajassa syvennetään itsesäätelyyn ja niiden vaikeuksiin liittyviä tietoja tutkimusten pohjalta sekä perehdytään Leikitään ja keskitytään yhdessä -hankkeen toimintamalliin, jossa 3-5-vuotiaiden lasten itsesäätelytaitojen kehitystä tuetaan varhaiskasvatuksen, perheiden ja sote-työntekijöiden yhteistyössä leikkien ja pelien avulla.

Kouluttajat: 
Liisa Klenberg, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, Niilo Mäki Instituutti
Sini Teivaanmäki, PsM, psykologi ja jatko-opiskelija, Niilo Mäki Instituutti
Päivi Moisio, KM, varhaiskasvatuksen opettaja, Niilo Mäki Instituutti
·

Maltti – Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ryhmämuotoinen tuki (luento ja työpaja)

Voidaanko tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen pulmiin vaikuttaa kouluympäristössä? Maltti – tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ryhmämuotoinen interventio on tarkoitettu tuen muodoksi lapsille, joilla on erityisesti tarkkaavuuden ylläpitämisen ja oman toiminnanohjauksen pulmia. Luennossa käsitellään menetelmästä saatuja kokemuksia ja tietoa.

Työpajassa perehdytään tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen kehitykseen ja vaikeuksien ilmenemiseen kouluiässä. Lisäksi työpajassa tutustutaan tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen tukemisen menetelmiin, erityisesti Maltti-interventioon.

Kouluttaja:
Mika Paananen, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, Niilo Mäki Instituutti, Jyväskylän yliopisto
·

Ylivilkkaiden ja tarkkaamattomien lasten tuki varhaiskasvatuksessa Tomera-konsultaatiomallin avulla (työpaja)

Työpajassa käsitellään Tomera-konsultaatiomallin toteutukseen liittyviä kokemuksia, hyötyjä ja haasteita verkkokoulutuksen käyneiden näkökulmasta. Ylivilkkaiden ja tarkkaamattomien lasten tuen suunnittelussa tärkeäksi nousevat selkeä työnjako, riittävän konkreettiset tavoitteet sekä positiivinen ja kannustava palaute.

Kouluttaja:
Satu Peitso, PsM, psykologi
·

Nepsy-näkökulma opetus ja ohjaustyöhön (työpaja)

Neuropsykiatrinen valmennus, tuttavallisemmin Nepsy-valmennus, on kuntoutus-, tuki- ja ohjausmenetelmä, jonka tavoitteena on elämänhallinnan jäsentyminen, arjen sujumisen tukeminen, uusien käyttäytymismallien löytäminen ristiriitatilanteisiin, sekä itsetuntemuksen ja eheän minäkuvan rakentaminen.

Kouluttajat:

Kirsi Salonen, KM, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Jaakko Juvonen, Nepsy-valmentaja, koulunkäynninohjaaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
·


3. Kielenkehityksen ja lukutaidon tuki – välineitä tunnistamiseen, arviointiin ja tukeen

Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen ja opetustoimen henkilöstön erityispedagogista osaamista tukea kehittyvää kieltä ja lukutaitoa tutkimusperustaisen tiedon, menetelmien ja toimintamallien avulla. Kieli on keskeinen ajattelun, oppimisen ja vuorovaikutuksen väline ja puhutun ja kirjoitetun kielen käyttäminen vuorovaikutuksen välineenä on edellytys yhteiskunnassa toimimiselle. Perusta näille taidoille luodaan jo varhaislapsuudessa ja sen vuoksi kasvatus- ja opetusalan ammattilaisten tekemä ennaltaehkäisevä työ ja mahdollisimman varhainen tuen tarpeen tunnistaminen on erityisen tärkeää. Luennoissa ja työpajoissa käsitellään erilaisia tutkimukseen perustuvia menetelmiä tukea eri ikäisten lasten kielen ja lukutaidon kehittymistä sekä perehdytään maahanmuuttajataustaisten lasten tukemiseen. 

Luennot ja työpajat:
Kielenkehityksen vaikeudet (luento)

Kielelliset vaikeudet muuttavat muotoaan kehityksen myötä ja ne ovat hyvin monimuotoisia. Niitä voi ilmetä esimerkiksi äännejärjestelmän tai kieliopin hallinnassa, merkitysten ymmärtämisessä ja kielen käytössä sekä ongelmina puhemotoriikassa, sananlöytämis- ja nimeämisvaikeuksina, sanavaraston suppeutena tai kielellisen muistin heikkoutena. Luennolla käsitellään kielenkehityksen vaikeuksia koulun ja varhaiskasvatuksen arjessa.

Kouluttaja:
Tiina Siiskonen, KT, erityisopettaja
·

Kielellistä tukea tarvitsevien lasten kaverisuhteet ja vuorovaikutuksen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa (luento)

Kouluttaja:
Satu Peitso, PsM, psykologi
·

Runoriemua ja tarinaleikkiä – Sanataiteen menetelmistä iloa ja intoa varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen (työpaja)

Työpajassa tutustutaan sanataidekasvatuksen tavoitteisiin, mahdollisuuksiin ja menetelmiin osana varhaiskasvatusta ja esiopetusta.

Kouluttaja:
Elina Mäkinen, LO, KM, sanataideopettaja, LUKILOKI-hanke, Jyväskylän yliopisto
·

Tartu tarinaan – Toiminnallista lukuiloa! (luento)

Kiinnostusta lukemisen maailmaan kannattaa herätellä jo ennen kuin lapsi itse lukee, sillä lukuinnostuksen varhainen tukeminen kantaa pitkälle. Miten lukuiloa voidaan tuottaa ja levittää lapsiperheille ja millaista varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toiminnallinen lukeminen on? Miten lastenkirjallisuus voidaan ottaa osaksi varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pedagogista toimintaa? Saat kuulla myös Tartu tarinaan -hankkeessa kehitetystä Lukuboksi-toimintamallista. Tule kuulemaan, miten lukuiloa voidaan tuottaa ja levittää lapsiperheille ja millaista varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toiminnallinen lukeminen on!

Kouluttaja:
Suvi Ylönen, YTM, KM, hankevastaava, Niilo Mäki Instituutti
·

Tartu tarinaan – lukuintoa toiminnallisesti ja elämyksellisesti (työpaja)

Tule mukaan keskustelemaan ja kokeilemaan, millä eri tavoin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstö voi herätellä lasten lukuiloa! Miten käyttää lastenkirjallisuutta osana varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pedagogista toimintaa? Pohditaan yhdessä myös kuinka saataisiin lukukulttuuri muuttumaan ja perheet mukaan lukutalkoisiin. Pääset tutustumaan uudehkoihin lastenkirjoihin ja aaat konkreettisia vinkkejä, joíta voit hyödyntää omassa lapsiryhmässäsi tai työssäsi.

Kouluttaja:
Suvi Ylönen, YTM, KM, hankevastaava, Niilo Mäki Instituutti
·

Jänistarinat: Lasten tarinan ymmärtämisen taitojen havainnoiminen ja tukeminen lukuhetkissä (työpaja)

Työpajassa paneudutaan 4−6 -vuotiaiden lasten kuullun ymmärtämisen taitojen kehittymisen tukemiseen ja ohjaamiseen. Huomio kohdistetaan erityisesti niihin lapsiin, joilla on huomattu puutteita kuullun ymmärtämisen taidoissa. Koulutuksessa esitellään päiväkodin varhaiskasvattajien ja lasten vanhempien yhteiseen käyttöön kehitettyä Ymmärtävän kuuntelemisen ohjelmaa, Jänistarinoita.

Kouluttaja:
Aino Mattinen, KT, yliopistonlehtori, Niilo Mäki Instituutti ja Turun opettajankoulutuslaitos
·

Nimeämisen arviointi ja kuntoutus (luento)

Millaisia menetelmiä ja välineitä nimeämisen arviointiin ja tukemiseen on tarjolla tällä hetkellä?
Esityksessä kerrotaan myös millaisia arvioinnin ja tuen välineitä on tulossa.

Kouluttajat:
Paula Salmi, FT, puheterapeutti ja
Riikka Heikkilä, PsT, neuropsykologiaan erikoistuva psykologi
·

Aikamatkalla – sujuvan lukemisen ja oikeinkirjoituksen harjoitusohjelma

Lastentutkimusklinikalla kehitetyn Aikamatkalla-harjoitusohjelman tavoitteena on erityisesti sujuvan lukemisen ja oikeinkirjoittamisen harjoittaminen ryhmässä tehtävien harjoitusten ja kotitehtävien avulla. Työpajassa perehdytään sujuvan lukemisen ja oikeinkirjoittamisen harjoittamiseen.

Kouluttaja:
Nina Kultti-Lavikainen, PsL, kehityksen ja kasvatuksen erikoispsykologi, psykoterapeutti, neuropsykologi, Jyväskylän kaupungin perheneuvola ja NMI
·

Ekapelin käyttö mobiililaitteella (työpaja)

Työpajassa tutustutaan Ekapelin ominaisuuksiin sekä sen käyttöön lukemaan oppimisen tukena. Työpajassa käytetään omaa tablettia tai mobiililaitetta.

Kouluttajat: 
Juha-Matti Latvala, FT, toiminnanjohtaja, Niilo Mäki Instituutti
Marika Peltonen, FM, projektisuunnittelija, Niilo Mäki Instituutti
·

Toiminnallista ja tarinallista ohjelmointia

Työpajassa tutustutaan siihen, mitä ohjelmointi ja ohjelmoinnillinen ajattelu tarkoittavat varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja alkuopetuksessa. Osallistujat pääsevät kokeilemaan käytännössä erilaisia tapoja ja työvälineitä ohjelmoinnin soveltamiseen toiminnallisesti, tarinallisesti ja leikinomaisesti.

Kouluttajat:
Merja Kuosmanen, KM, lehtori
Tuula Nousiainen, KTT, erityisasiantuntija
·

Kun lukemaan oppiminen ei suju (työpaja)

Kouluttajat:
Kirsi Salonen, KM, ohjaavaopettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Sari Ahila, KM, ohjaavaopettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
·

Motivaatio ja minäpystyvyys hitaasti lukemisessa kehittyvillä lapsilla (luento)

Motivaatio-ongelmat ovat yleisiä lukemaan oppimisessa vaikeuksia kohdanneilla lapsilla. Näillä lapsilla on usein heikko minäpystyvyys, eli he eivät luota kykyynsä suoriutua onnistuneesti lukemista vaativista tehtävistä. Luennossa käsitellään DysGeBra ja ReadDrama -hankkeissa kerättyjen aineistojen pohjalta sitä, miten motivaation eri osatekijät ovat yhteydessä lukutaidon kehittymiseen. Lisäksi pohditaan keinoja, joilla opettaja voi tukea heikosti lukevan lapsen oppimismotivaatiota ja minäpystyvyyttä. Olisiko Ekapeli-oppimispelistä tai lukuteatterista tähän apua?

Kouluttaja:
Miia Ronimus, PsT, tutkijatohtori, Niilo Mäki Instituutti
·

Lukuteatteri lukusujuvuuden kehittymisen tueksi (luento ja työpaja)

Perehdymme lukuteatteritoimintaan lukemisen kohdennetun tuen muotona ja kuulemme alustavia tuloksia ReadDrama -tutkimuksesta. Lukuteatterissa lukemisen päämäärä on oppia tulkitsemaan ja ilmaisemaan näytelmätekstejä, mikä harjoittaa oppilaan luetun ymmärtämisen, lukusujuvuuden ja ilmaisevan ääneenlukemisen taitoja. Taitojen lisäksi lukuteatteri tukee oppimismotivaatiota tarjoamalla merkittävän oppimiskokemuksen tavoitteellisen ryhmätyöskentelyn, itsensä ylittämisen ja saavuttamisen muodossa. Nämä tekijät saattavat kohentaa oppilaan käsitystä itsestään oppijana ja lukijana ja parempaan oppimismotivaation pitkällä aikavälillä.

Kouluttajat: 
Jarkko Hautala,  PsT, psykologi, Akatemiatutkija, Niilo Mäki Instituutti
Enni Junttila, FM, draamakasvatuksen opettaja, aineenopettaja, Niilo Mäki Instituutti
·

Uusia välineitä luetun ymmärtämisen arviointiin (luento)

Luetun ymmärtäminen on moniulotteinen taito, jonka arviointi perinteisin menetelmin on ollut työlästä. Osana DigiLukiSeula ja ReadDrama -hankkeita olemme kehittäneet nopean verkkovälitteisen tehtävän luetun ymmärtämisen arviointiin. Luennolla esittelemme kehitystyön tuloksia ja kliinisiä havaintojamme tehtävätyypin soveltuvuudesta myös luetun ymmärtämisen harjoituksiin.

Kouluttajat:
Maria Paananen, KM, EO, Niilo Mäki Instituutti
Jarkko Hautala, PsT, akatemiatutkija, Niilo Mäki Instituutti
·

Monikielisten lasten kielellisten taitojen ja sanavaraston kehittäminen varhaiskasvatuksessa (työpaja)

Työpajassa keskustellaan siitä, miksi oman äidinkielen tukeminen on tärkeää ja millä keinolla sitä voidaan tukea varhaiskasvatuksessa. Lasten sanavaraston kehittämisen lisäksi käsitellään myös vanhempien tukemisen keinoja kielikasvatustyössään. Pääset pohtimaan oman työpaikan keinoja ja mahdollisuuksia monikielisten lasten kielen tukemiseen ja eri kulttuurien esille tuomiseen.

Kouluttaja:
Adrienn Jalonen, FT, Niilo Mäki Instituutti
·

Maahanmuuttajaoppilaiden sanavaraston kehittäminen kaunokirjallisuuden avulla (työpaja)

Työpajassa esitellään monipuolisia tutkimuksiin perustuvia sanojen merkitysten oppimistekniikoita ja sananselitysteknikkoita. Yhteiseen harjoitteluun käytetään kaunokirjallisia tekstejä, hankeessa kehitettyä korttipeliä ja erilaisia kielieleikkejä. Mietitään yhdessä sanojen merkityksiä ja suomen kielen erikoisuuksia maahanmuuttajaoppilaan näkökulmasta, ja keksitään yhdessä uusia tapoja heidän suomen kielen osaamisen tukemiseen.

Kouluttaja:
Adrienn Jalonen, FT, Niilo Mäki Instituutti
Annastiina Kettunen, FM, Niilo Mäki Instituutti
·

Selkeän kielen työpaja

Selkeän kielen työpajassa tutustutaan lyhyesti selkokielen perusteisiin ja harjoitellaan tekstin selkeyttämistä käytännössä. Työpajassa on myös mahdollisuus tutustua selkokielisiin materiaaleihin.

Kouluttaja:
Riikka Tuohimetsä, KM, aineenopettaja, eo, Selkokeskuksen asiantuntija
·

Kokosanamenetelmään ja kuviin pohjautuva KPL-menetelmä (työpaja)

Kokosanamenetelmään ja kuviin pohjautuva KPL-menetelmä kehittää oppijan käsite- ja sanavarastoa sekä tutustuttaa häntä kirjoitettuun suomen kieleen.

Kouluttajat:
Ritva Korhola, KM, erityisluokanopettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Tiina Ervelius, KM, erityisluokanopettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
·

Helposti lähestyttävää digipedagogiikkaa monilukutaidon tueksi (työpaja)

Monilukutaitoa tarvitaan kaikkialla. Työpajassa tarjotaan konkreettisia ja matalalla kynnyksellä toteutettavia ideoita monilukutaidon tukemiseen digitaalisia työvälineitä hyödyntäen. Osallistujat pääsevät tutustumaan esimerkiksi kamerakynämenetelmän sekä digitaalisen tarinankerronnan soveltamiseen varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja alkuopetuksessa.

Kouluttajat:
Merja Kuosmanen, KM, lehtori
Tuula Nousiainen, KTT, erityisasiantuntija
·


4. Matematiikka, hahmottaminen, motoriikka – tunnista haasteet, arvioi ja tue

Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen henkilöstön erityispedagogista osaamista tarjoamalla keinoja matematiikan, hahmottamisen ja motoriikan kehityksen tukemiseen ja yksilöllisten oppimispolkujen rakentamiseen. Varhainen tuen aloittaminen ja sen oikea kohdentaminen edellyttää tietoa kehityksen ja oppimisen kehityksestä. Luennoissa ja työpajoissa käsitellään oppimisen haasteiden ilmenemistä,  tutkimukseen perustuvia varhaisen tuen muotoja sekä matematiikan, hahmottamisen ja motoristen taitojen haasteisiin liittyvien tunteiden ja minäuskomusten merkitystä. Lisäksi varhaiskasvatuksen ja opetushenkilöstön pedagogista osaamista tuetaan tarjoamalla mahdollisuus henkilökohtaiseen neuvontaan oppimisen tuen kysymyksissä.

Luennot ja työpajat:
Nallematikka: Lasten matemaattisten taitojen havainnoiminen ja tukeminen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa (työpaja)

Työpajassa paneudutaan pienten lasten matemaattisten taitojen kehittymiseen ja kehittämiseen. Varhaisen puuttumisen menetelmänä esitellään varhaiskasvatuksen tarpeisiin kehitettyä 4–5-vuotiaiden lasten matemaattisten oppimisvalmiuksien kehittämisohjelmaa Nallematikkaa. Nallematikka on varhaiskasvatuksen tarpeisiin kehitetty pienten lasten matematiikkaohjelma, jonka tavoitteena on lasten oppimisvalmiuksien tukeminen ja matemaattisten oppimisvaikeuksien ennaltaehkäiseminen.

Kouluttaja:
Aino Mattinen, KT, yliopistonlehtori, Niilo Mäki Instituutti ja Turun opettajankoulutuslaitos
·

Matematiikkaan liittyvät uskomukset eskarissa ja koulupolun alkuvaiheessa – kehittyminen ja yhteys taitoon (luento)

Kouluttaja:
Tuire Koponen, dosentti, neuropsykologian erikoispsykologi, Niilo Mäki Instituutti, Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteen ja psykologian tiedekunta
·

Liikkuvaa matikkaa – matematiikan toiminnallinen opetus – tutkimustietoa ja käytännön demoja (työpaja)

Miten liikunnan lisääminen koulupäivään ja matematiikan oppitunneille vaikuttaa matematiikan oppimistuloksiin? Miten oppilaat ja opettajat kokevat tämän? Tutkittua tietoa ja vinkkejä Suomesta ja maailmalta. Teemme myös toiminnallisia harjoituksia esikoulun ja alakoulun matematiikkaan liittyen.

Kouluttajat:
Sirpa Sneck, tutkija, erityisopettaja, LIKES-tutkimuskeskus
Heidi Syväoja, tutkija, LIKES-tutkimuskeskus
·

Hahmotushäiriön ilmeneminen ja tunnistaminen lapsen arjessa (luento)

Kouluttajat:
Juha Lahti, KM, erityisluokanopettaja, työnohjaaja, Niilo Mäki Instituutti
Suvi Ylönen, YTM, KM, hankevastaava, Niilo Mäki Instituutti
Mika Minkkinen, KM
·

Hahmotushäiriöisen lapsen tukeminen sekä monialaisen yhteistyön ja perheen merkitys tuen suunnittelussa (työpaja)

Kouluttajat:
Juha Lahti, KM, erityisluokanopettaja, työnohjaaja, Niilo Mäki Instituutti
Suvi Ylönen, YTM, KM, hankevastaava, Niilo Mäki Instituutti
Mika Minkkinen, KM
·

Liikkuva varhaiskasvatus – näin me sen teimme!

Mitä hyötyä on liikkuvasta varhaiskasvatuspäivästä? Kuinka arjen pienillä muutoksilla kehität toimintakulttuuria liikkuvampaan suuntaan? Työpajassa kuulet konkreettisia ideoita ja kokemuksia Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman toteutuksesta. Varoitus: työpaja saattaa sisältää toimintaa/liikettä!

Kouluttajat:
Nina Korhonen, asiantuntija, varhaiskasvatuksen liikunnallistaminen, Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelma
Kirsi Naukkarinen, yhteyspäällikkö, Liikkuva koulu -ohjelma
·

Motorisen oppimisen vaikeudet (luento ja työpaja)

Heikot motoriset taidot ovat yhteydessä mm. oppimisen, toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden ongelmiin, sekä fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Työpajassa pääset kokeilemaan miltä motoriikan oppimisvaikeus voi tuntua, ja samalla saat mukaasi käytännönläheisiä vinkkejä vaikeuden tunnistamiseen ja tukemiseen. Motorisen oppimisen vaikeuksien varhainen tunnistaminen on tärkeää, jotta voidaan vähentää mahdollista ongelmien syvenemistä.

Kouluttajat:
Piritta Asunta LitT, projektitutkija, Likes
Ida Mälkönen, TtM, fysioterapeutti
·

Erityinen tuki esiopetuksessa (työpaja)

Kouluttajat:
Päivi Lång, KM, ohjaavaopettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Pasi Remes, KM, ohjaavaopettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
·

Materiaalimaistiaiset: arjessa toimivia materiaaleja vuorovaikutuksellisesti keskustellen (työpaja)

Kouluttajat:
Tiina Heikkinen, KM, ohjaavaopettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Anu Pakkanen, KM, ohjaavaopettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
·

Oppimisen tuen neuvonta (neuvontakioski)

Livepalvelu oppimisen tukeen liittyvissä kysymyksissä.

Kouluttajat:
Päivi Lång, KM, ohjaavaopettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Pasi Remes, KM, ohjaavaopettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
·

Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteensovittava johtaminen

Marja-Leena Perälä, dosentti, tutkimusprofessori, Sosiaali- ja terveyspalvelut toimiala, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Nina Halme, TtT, erikoistutkija, Sosiaali- ja terveyspalvelut toimiala, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Tervetuloa kuulemaan uusia tuloksia ja keskustelemaan yhteistoiminnasta ja sen johtamisesta lasten ja perheiden palveluissa. Esityksissä syvennytään seuraaviin kysymyksiin. Miten palveluissa vastataan lasten ja heidän vanhempiensa tuen tarpeisiin? Millaisia kokemuksia vanhemmilla ja lapsilla on palveluista ja siihen liittyvästä yhteistyöstä? Miten johtamista kehittämällä voidaan taata tarpeidenmukaiset palvelut? Mitä lisäarvoa yhteistoiminnasta on?

Puheenvuoroissa esitellään  kyselyjen tuloksia ja hahmotellaan niiden pohjalta konkreettisia keinoja monialaisen yhteistoiminnan johtamisen kehittämiseksi oppilashuollossa.

Musiikki lasten arjessa

Mari Tervaniemi, professori, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto

Musiikki vaikuttaa arjessamme ja aivoissamme hyvin monipuolisesti. Arjessa se rauhoittaa, virkistää, tanssittaa ja viihdyttää. Aivoissamme se aktivoi kuulojärjestelmän lisäksi myös tarkkaavaisuus-, muisti- ja tunneverkostoja sekä motorisia alueita.

Soittamista, laulamista ja musiikin kuuntelua käytetään enenevässä määrin myös systemaattisesti kuntouttamaan ja tehostamaan oppimista. Esitelmässäni esittelen tuoreimpia musiikki-interventioita sekä niissä saavutettuja tuloksia. Pääpaino tulee olemaan lasten ja nuorten musiikkitaitojen oppimisen sekä epämuodollisen musiikkiaktiivisuuden vaikutuksissa kognitiivisten taitojen tehostajana. Lisäksi esittelen lyhyesti myös musiikin käyttöä kuntouttavana ja terapeuttisena elementtinä neurologisten ja psykiatristen asiakkaiden parissa.

Maahanmuuttajien toisen kielen oppiminen eri ikävaiheissa

Vesa Rantanen, YTM, Niilo Mäki Instituutti

Maahanmuuttajien uuden kotimaan kielen oppiminen on yksi tärkeimmistä kotoutumiseen vaikuttavista asioista. Toisen kielen oppimisen kyky ja tekniikka muuttuvat ihmisen varttuessa varhaislapsuudesta aikuisuuteen. Luennolla käydään aluksi läpi yksilön ikään ja kehitystasoon liittyviä tekijöitä toisen kielen oppimisessa. Nuorten ja aikuisten maahanmuuttajien toisen kielen opetuksen toteutusta käydään läpi esimerkkien kautta. Toisessa osassa esitellään tarkemmin lapsille suunnatun Ekapeli-oppimispelin soveltamista maahanmuuttajalasten suomen kielen lukemaan oppimisen tukena. Niilo Mäki Instituutin toteuttamassa Maahanmuuttaja-hankkeessa tutkittiin Ekapelin käytettävyyttä maahanmuuttajien suomen kielen lukemaan oppimisen tukemiseen. Tämän tutkimus- ja kehitystyön pohjalta kehitettiin Ekapeli-Maahanmuuttaja, jonka kaikki versiot ovat nyt kaikkien vapaasti käytettävissä Suomessa. Ekapeli-Maahanmuuttajan avulla maamme seitsemän suurinta maahanmuuttajaryhmää voivat saada kohdistettua tukea suomen kielen lukemaan oppimiselle.