Kouluttajat – Hyvä alku 2021


Ahila Sari, KM, ohjaava Opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

Ahonen Timo, PsT, Kehityspsykologian professori, Neuropsykologian erikoispsykologi
Ahonen toimi työuransa alkupuolella perheneuvolapsykologina ja on yksi Niilo Mäki Instituutin ja sen Lastentutkimusklinikan perustajista. Hänen tutkimuksensa ja kliininen kokemuksensa liittyy monin tavoin oppimisvaikeuksiin ja niiden ymmärtämiseen. Hän on ollut mukana useiden laajojen lapsen kehitystä, oppimista ja oppimisvaikeuksia koskevien pitkittäistutkimusten suunnittelussa ja toteuttamisessa (Lasten lievät motoriset vaikeudet, Jyväskylän lukivaikeuksia koskeva pitkittäistutkimus, Alkuportaat -tutkimus ja Tikapuu –tutkimushanke).  Hän on myös toiminut kouluttajana NMIn oppimista ja oppimisvaikeuksia koskevissa kehitysyhteistyöhankkeissa useissa Afrikan maissa 1990 luvun alkupuolelta lähtien. Oppimisvaikeuksiin liittyen hän on julkaissut tieteellisten artikkelien lisäksi myös ammattilaisille tarkoitettuja oppikirjoja ja arviointivälineitä.

Alasuvanto Paula, KM, Aineenopettaja
Paula on ollut kehittämässä ja toteuttamassa Yhteispelin toimintatapoja oppilaidensa kanssa ja käynyt Yhteispeli -kouluttajan perehdytyskoulutuksen (6 viikkoa) sekä on kouluttanut NMI:n koordinoimissa Yhteispeli -koulutushankkeissa vuodesta 2016 alkaen.

Asunta Piritta, LitT, tutkija, LIKES
Asunta on väitellyt lasten motorisen oppimisen vaikeuden tunnitamisesta ja tukemisesta kouluympäristössä. Hänen erityistä osaamisalaansa on myös liikunnan soveltaminen tukea tarvitseville lapsille.Käytännön liikuntaa Asunta on ohjannut psykiatristen lasten telinevoimistelusta vaikeasti kehitysvammaisten henkilöiden vesijumppiin. Opetuskokemusta liikunan alalta Asunnalla on yläkoulusta ja lukiosta sekä yliopistosta että Lasten liikunnanohjaajan (LALI) – näyttötutkinnon parista. Asiantuntija- ja kehittämistöitä hän on tehnyt SKLU:ssa kehitysvammaisten harrasteliikunnan kehittäjänä ja koulutuksen suunnittelijana sekä Suomen CP-liiton Mukaan-hankkeessa projektitutkijana. Hän oli myös mukana asiantuntijaryhmässä kirjoittamassa Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016 julkaisua sekä suosituksen tieteellisiä perusteluita motorisen oppimisen vaikeuden näkökulmasta. Lisäksi Asunnalla on liikunnan alueella ollut useita luottamustehtäviä ja tällä hetkellä hän toimii VAU:n koordinoimassa soveltavan liikunnanopetuksen verkostossa sekä THL:n TOIMIA -verkoston lasten ja nuorten toimintakyky asiantuntijatyöryhmän jäsenenä. Hänet on valittu myös LTS:n ja VLN:n koordinoiman erityisliikunnan tutkimus- ja koulutustyöryhmän jäseneksi vuosiksi 2016 – 2018. Asunta on myös kansainvälisesti aktiivinen. Hän on koordinoimassa Suomeen kansainvälistä DCD-13 kongressia, joka pidetään 5.-8.6.2019 Jyväskylässä. Lisäksi hän on mukana Special Olympics- järjestön ´Social Inclusion´ EU-projektissa.

Ervelius Tiina, KM, erityisluokanopettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

Happonen Heljä, KM, erityisluokanopettaja, luokanopettaja, viittomakielentulkki, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Heljä on erikoistunut kuulovammoihin ja kuulonäkövammoihin sekä monitarpeisten oppilaisiin liittyviin opetusjärjestelyihin ja menetelmiin. Hänen osaamistaan on myös kielellisten taitojen ja kommunikaation tukeminen sekä viittomakieli.

Hautala Jarkko,  PsT, psykologi, Akatemiatutkija, Niilo Mäki Instituutti
Jarkko on kognitiivisen psykologian alan tutkija, jonka erityisosaamista ovat lukemisen ja oppimisen aikaiset kognitiiviset prosessit aina sanantunnistuksesta luetun ymmärtämiseen niin aikuisilla lukijoilla kuin tyypillisesti kehittyvillä kuin oppimisvaikeuksia omaavilla lapsilla. Tutkimuksissaan hän on hyödyntänyt erityisesti katseenseurantateknologiaa. Lisäksi Jarkko on tutkinut oppimisteknologian hyödyntämistä alkuopetuksessa niin luonnontiedon opetuksessa kuin lukemaan oppimisen tukena, sekä tiedonhaun aikaisia kognitiivisia prosesseja. Vuodet 2006-2018 Jarkko työskenteli Jyväskylän yliopistossa, ja vuodet 2018-2023 Jarkko työskentelee akatemiatutkijana Niilo Mäki Instituutissa, missä hän johtaa ReadDrama-tutkimusta, jossa selvitetään lukuteatteri-toiminnan vaikuttavuutta lukivaikeuden kuntoutuksessa.

Heikkilä Riikka, PsT, Niilo Mäki Instituutti ja Hippo Terapiaklinikka
Heikkilä on tutkija, neuropsykologiaan erikoistuva psykologi ja kouluttaja. Hän on toiminut yli kymmenen vuoden ajan opetushenkilökunnan täydennyskouluttajana aiheinaan muun muassa lukivaikeudet, lukemisen tukeminen ja oppimisvaikeuksien päällekkäistyminen. Heikkilä on ollut mukana kehittämässä sekä kirjallisia että tietoverkkovälitteisiä lukemissujuvuuden arviointi- ja harjoittelumenetelmiä. Tällä hetkellä Heikkilä toimii vastuullisena tutkijana Niilo Mäki Instituutissa arviointimenetelmien uudistustyön parissa. Heikkilä toimii myös neuropsykologina Hippo Terapiaklinikalla, jossa hän kuntouttaa kouluikäisiä lapsia, joilla on oppimisvaikeuksia. Työn ohessa hän opiskelee neuropsykologian erikoistumiskoulutuksessa.

Heikkinen Tiina, KM, erityisluokanopettaja, työnohjaaja, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Tiina on toiminut pitkään erityisluokanopettajana opettaen lapsia, joilla on haastetta kielessä, tarkkaavuudessa, toiminnanohjauksessa ja käytöksessä. Häneltä löytyy erityisosaamista varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa toimimisesta.  Tiinan vahvuudet ovat oppimisen haasteissa liittyen kieleen ja matematiikkaan, varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen sekä perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Jalonen Adrienn, FT, Niilo Mäki Instituutti
Jalonen toimii Niilo Mäki Instituutissa Lukumummi ja -vaari -toiminnan hankevastaavana. Lukumummit ja -vaarit ovat seniori-ikäisiä vapaaehtoisia jotka käyvät kouluissa lukemassa lasten kanssa, tavoitteena lasten lukutaidon tukeminen ja lukumotivaation lisääntyminen. Jalonen vastaa myös Jyväskylässä toimivasta Oman äidinkielen lukukerhosta, jossa maahanmuuttajalapset lukevat kirjoja omalla äidinkielellään. Jalonen on kiinnostunut maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen opetuksesta ja oman äidinkielen käytön lisäämisestä arjessa ja koulussa. Jalonen kouluttaa maahanmuuttajavanhempien kohtaamisesta, oman äidinkielen käyttömahdollisuuksista ja maahanmuuttajaoppilaiden sanavaraston kehittämisestä.

Junttila Enni, FM, draamakasvatuksen opettaja, aineenopettaja, Niilo Mäki Instituutti
Aineenopettajana Enni Junttilalla on kokemusta niin peruskoulun ala- ja yläluokilta kuin lukiostakin. Vuodet 2016-2018 hän työskenteli Jyväskylän yliopiston Avoimen yliopiston draamakasvatuksen yliopistonopettajana. Sittemmin hän on työskennellyt siellä tuntiopettajana draamakasvatuksen ja kirjoittamisen oppiaineissa. Lisäksi Ennillä on pitkän linjan kokemus lasten ja nuorten teatterin ohjaajana, ja hän myös harrastaa näyttelemistä. Tällä hetkellä Enni työskentelee Niilo Mäki Instituutissa ReadDrama -hankkeen projektikoordinaattorina (2019-2021) ja aloittelee taidekasvatuksen väitöskirjatutkimusta, jossa aiheena hänellä on teatteriopetuksen arviointi ja palaute.

Juvonen Jaakko, Neuropsykiatrinen valmentaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

Karhu Anne, KT, Yliopisto-opettaja, Erityispedagogiikka, Itä-Suomen yliopisto
Karhu työskentelee erityispedagogiikan yliopisto-opettajana opettajankoulutuksessa, työskentelee tutkijana sekä toimii kouluttaja. Karhulla on pitkä työkekemus laaja-alaisena erityisopettajana peruskoulusta ja hän on ollut mukana kehittämässä koulu ja kuntatasoista toimintamallia erityisesti käyttäytymisen ongelmien kohtaamiseen lähikoulussa. Karhu työskentelee ProKoulu-tutkimusryhmässä, jossa kehitetään oppilaiden käyttäytymisen tukea kaikille tuen kolmelle portaalle. Karhu on tehnyt väitöskirjaansa käyttäytymisen tehostetusta tuesta ja pilotoinut Suomeen Check in Check out (CICO) tehostetun tuen toimintamallin toivotun käyttäytymisen tukemiseen.

Kettunen Annastiina, FM äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, tohtorikoulutettava, Niilo Mäki Instituutti
Kettunen toimii Niilo Mäki Instituutissa Lukumummi ja -vaari -toiminnan ylläpitohankkeessa projektityöntekijänä. Kettunen on aiemmin työskennyt useassa Niilo Mäki Instituutin ja Jyväskylän yliopiston tutkimus- ja kehittämishankkeessa, kuten Kielellisten taitojen ja lukemisen tukeminen, jossa hän on ollut kehittämässä mm. sanaston oppimista tukevaa peliä. Kettunen tutkii väitöskirjassaan edistyneiden suomenoppijoiden kielenkäyttöä.

Kinnunen Anne-Mari, KM, erityisluokanopettaja ,projektitutkija, Jyväskylän yliopisto

Klenberg Liisa, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi
Liisa Klenberg on neuropsykologi, joka toimii kliinisen työn ohella tutkijana, kouluttajana ja työnohjaajana. Hänellä on pitkä käytännön työkokemus lasten ja nuorten neuropsykologisesta arvioinnista ja kuntoutuksesta sekä yhteistyöstä koulujen kanssa. Tutkimustyössä hän on kiinnostunut toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden kehittymisestä sekä näiden vaikeuksien arviointimenetelmistä ja interventioista. Liisa on vetänyt NMI:ssa Leikitään ja keskitytään- ja Leikitään ja keskitytään yhdessä -hankkeitta, joissa kehitetään pienten lasten vanhemmille sekä varhaiskasvatukseen suunnattuja toiminnanohjauksen interventioita.

Koivisto Merja, KM, ohjaava opettaja, erityisopettaja, luokanopettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Koivistolla on monipuolista kokemusta opettajan, erityisasiantuntijan ja hallinnon töistä sekä kouluttamisesta. Hän on toiminut asiantuntijana useissa OKM:n, OPH:n, THL:n ja OAJ:n kansallisissa hankkeissa sekä Euroopan komission ja Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskuksen kansainvälisissä kehittämishankkeissa. Koiviston vahvuusalueita ovat oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämisen käytänteet ja normit, vaativan erityisen tuen, koulupudokkuuden ja syrjäytymisen kysymykset, inkluusio, opiskeluhuolto ja monialainen yhteistyö.

Kontinen Juha, KM, EO
Juha työskentelee erityisluokanopettajana Muuramessa. Hän on tehnyt kokoaikaista yhteisopetusta vuodesta 2013. Kontinen on kehittänyt Leikarin yhteisopetusmallin, jossa opetus toteutetaan erityisopettajan ja luokanopettajan yhteistyönä. Kontinen toimii NMI:n täydennyskouluttajana yhdessä Olli-Pekka Malisen ja Iines Palmun kanssa. Jyväskylän yliopiston opettajaopiskelijoille suunnattua yhteisopettajuus -kurssia Kontinen on opettanut yhdessä Anna Rytivaaran kanssa vuodesta 2016.

Koponen Tuire, PsT, tutkija, Jyväskylän yliopisto
Tuire on neuropsykologian erikoispsykologi, jonka erikoisosaamista on matematiikan oppimisvaikeudet ja kuntoutus.

Korhonen Nina, Asiantuntija, Liikkuva varhaiskasvatus, LIKES

Kujala Tero, KM, erityisluokanopettaja, lastentarhanopettaja, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Teron vastuulla on autismikirjoon liittyvät opetukselliset ja kuntoutukselliset menetelmät sekä strukturointi opetuksen ja arjen selkiyttäjänä. Lisäksi Teron vastuulla on haastava käyttäytyminen, sen ennaltaehkäisy ja muokkaaminen sekä sosiaalisten- ja tunnetaitojen tukeminen.

Kultti-Lavikainen Nina, kehityksen ja kasvatuksen erikoispsykologi, PsL, kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi, lastentarhanopettaja
Nina työskentelee Niilo Mäki Instituutin ja Jyväskylän kaupungin perheneuvolan Lastentutkimusklinikalla vastaavana psykologina. Työssään hän kohtaa lasten ja nuorten oppimisvaikeuksia, neuropsykiatrisia vaikeuksia sekä koulunkäynnin pulmia. Oppimisvaikeuksien ja neuropsykiatristen vaikeuksien arvioinnin ja kuntoutuksen lisäksi työ koostuu vanhempien tukemisesta sekä koulun henkilökunnan ja psykologien konsultaatiosta ja työnohjauksesta. Lastentutkimusklinikalla tehdyn työn näkökulmasta Nina on ollut kirjoittamassa Kummi -sarjan julkaisuja: Kummi 4 oppimisvaikeuksien arvioinnista, Kummi 5 lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäkuntoutuksesta sekä Kummi 15 toiminnanohjauksen ryhmäkuntoutuksesta. Nina työskentelee lisäksi Niilo Mäki Instituutin kouluttajana. Koulutukset liittyvät oppimisvaikeuksien arviointiin, kuntoutukseen ja erilaisten oppimisvaikeuksien päällekäistymiseen. Lisäksi koulutukset ovat kohdentuneet lukemisen ja kirjoittamisen, luetun ymmärtämisen ja opiskelustrategioiden sekä toiminnanohjauksen vaikeuksiin ja em. taitojen tukemiseen. Kognitiivisen terapiatyön myötä koulutuksen teemat ovat liittyneet myös lasten neuropsykiatrisiin vaikeuksiin, itsetunnon kysymyksiin sekä oppimisvaikeuksien ja psykiatristen ongelmien kytkeytymiseen.

Kuosmanen Merja, KM, lehtori
Merja Kuosmanen toimii lehtorina Jyväskylän normaalikoulussa. Kuosmanen on toiminut 20 vuotta alkuopetuksen opettajana.  Hän on toiminut vuosien ajan täydennyskouluttajana OPStuki2016- hankkeissa sekä ENorssiverkoston ohjaajakouluttajana. Tablet-avusteinen oppiminen on yksi Kuosmasen pedagogisista kehittämiskohteista. Kuosmanen toimi vuosina 2018-2020 LUKILOKI- luku- ja kirjoitustaidon oppimisen ja opetuksen koulutusohjelman erityisasiantuntijana. Päävastuualueinaan koulutuksen sisällöntuotanto ja täydennyskouluttajana toimiminen. Kuosmanen ja Nousiainen vastasivat tiimiparina LUKILOKI-koulutuksen valinnaisjaksoista Kamerakynän pedagogiikkaa sekä Ohjelmointi osana oppimista.

Korhola Ritva, KM, erityisluokanopettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

Kyllönen Mari, KT
Kyllönen on tarkastellut väitöskirjassaan opettajien teknologian käyttöä ja hyväksymistä, sekä opettajan uran aikaisen digipedagogisen osaamisen muovautumista. Aiemmin Kyllönen on työskennellyt mm. luokanopettajan, vs. koulunjohtajan ja Lasten Parlamentti -koordinaattorin tehtävissä Jyväskylän ja Saarijärven kaupunkien, Nuori Suomi ry:n ja Jyväskylän normaalikoulun palveluksessa, sekä opettajankouluttajan, apurahatutkijan ja projektitutkijan tehtävissä Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella. OpenDigi-hankkeen puitteissa Kyllönen on tutkinut myös opettajankouluttajien ja opettajaopiskelijoiden digipedagogista osaamista ja sen kehittämistä. Tällä hetkellä Kyllönen työskentelee opetustoimen ylitarkastajana Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa.

Lahti Juha, Kasvatustieteiden maisteri, erityisluokanopettaja, työnohjaaja
Lahti toimii projektikoordinaattorina Niilo Mäki Instituutissa aikuisten hahmottamistaitojen tuki –hankkeessa (2018). Hakkeen tavoitteena on tuottaa hahmotushäiriöisten työikäisten toimintakyvyn kehittämiseen verkkopohjainen harjoitusohjelmisto. Lisäksi hankkeen tavoitteena on kouluttaa mentor -verkosto toimintakykyä tukevan ja kehittävän harjoittelun ohjaajiksi. Työuransa Lahti on tehnyt Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Onervassa. Hän on toiminut erityisluokanopettajana kieli-, kuulo-, näkö- ja autisminkirjon sekä monitarpeisten oppilaiden opettajana. Vuodesta 2002 Lahti toimi Onervan oppimispäällikkönä vastuualueenaan erilaisten tukitoimien ja konsultointien organisointi ja toteuttaminen lähikoulua käyville oppilaille ja heidän kanssaan työskenteleville. Lahti on myös koulutukseltaan työnohjaaja.

Latvala Juha-Matti, FT, toiminnanjohtaja
Latvala on Niilo Mäki Instituutin toiminnanjohtaja. Hän on väitellyt vuonna 2006 kodin ja koulun yhteistyön tukemisesta tieto- ja viestintätekniikan avulla. Hänellä on myös luokanopettajan koulutus. Aiemmin Latvala on toiminut vastaavana tutkijana Suomen Akatemian rahoittaman ReadAll-hankkeen Niilo Mäki Instituutin osuudessa ja projektipäällikkönä LukiMat-hankkeen lukemisen osa-alueella sekä osallistunut Ekapeli-oppimispelin sisältöjen kehittämiseen. Latvalan koulutusten teemat liittyvät pääosin Ekapeliin ja sen käyttöön lukemaan oppimisen tukena sekä LukiMat-verkkopalveluun.

Lerkkanen Marja-Kristiina, KT, professori ja tutkimuksesta vastaava varajohtaja, Jyväskylän yliopisto
Lerkkanen toimii professorina Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella ja tutkimuksesta vastaavana varajohtajana. Hänen tutkimusaloinaan on esimerkiksi opettaja-oppilasvuorovaikutuksen, opetuksen laadun sekä ympäristötekijöiden merkitys oppimiselle ja motivaatiolle, luku- ja kirjoitustaidon sekä matematiikan taitojen kehitys, lukivaikeudet, kouluun kiinnittyminen ja siirtymävaiheet sekä vanhempien ja opettajien kasvatuskumppanuus.

Lång Päivi, KM, erityisopettaja, erityislastentarhanopettaja, näönkäytön ohaaja, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Päivi vastaa näkövammoihin ekä monitarpeisten oppilaisiin liittyvistä opetusjärjestelyistä ja menetelmistä. Lisäksi hänen vastuullaan on varhaiserityisopetus sekä varhaiskasvatuksen ja koulun nivelvaihe.

Malinen Olli-Pekka, KT, erityisluokanopettaja
Malisen päätyö on tällä hetkellä Lead Expert -tehtävä Jyväskylän yliopiston, ammattikorkeakoulun ja koulutuskuntayhtymä Gradian omistamassa koulutusvientiyhtiössä EduCluster Finlandissa. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän työskenteli tutkijana, projektipäällikkönä, kouluttaja sekä varatoiminnanjohtajana Niilo Mäki Instituutissa. Osana Niilo Mäki Instituutin työtään hän vastasi vastaa Suomen Akatemian tutkimuksesta, jonka aiheena on opettajien minäpystyvyys ja kollektiivinen pystyvyys. Lisäksi Malinen vastasi Niilo Mäki Instituutin osuudesta Jyväskylän yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin yhteisessä ProKoulu-tutkimuksessa, jossa kehitettiin oppilaiden toivottua käyttäytymistä tukeva koko koulun toimintamalli. Malisen kiinnostuksen kohteita ovat muun muassa opettajien ammatillinen kehittymisen menetelmät ja minäpystyvyys, inklusiivinen opetus, yhteisopettajuus, käyttäytymisen tuki, Kiinan koulujärjestelmä sekä suomalaistyylisen koulutuksen toteuttaminen muissa kulttuureissa. Malinen on työskennellyt myös erityisluokanopettajana Tampereella ja tutkijana Itä-Suomen yliopistossa. Suomen lisäksi hän on asunut ja työskennellyt Kiinassa, Yhdysvalloissa sekä Alankomaissa tutustuen läheisesti kunkin maan koulujärjestelmään ja opetuksen käytänteisiin. Malisen Niilo Mäki Instituutissa pitämien koulutusten aiheita ovat olleet inklusiivinen opetus, luokan työrauhaa parantavien tukitoimien suunnittelu ja ohjaus, opetushenkilökunnan pystyvyyden kehittäminen, yhteisopettajuus sekä opettajien ammatillinen kehittyminen ns. Lesson Study -työskentelyn kautta.

Mattinen Aino, KT, erikoistutkija, Turun opettajankoulutuslaitos
Tällä hetkellä Mattinen työskentelee erikoistutkijana Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkimushankkeissa (Decin, May) joissa kehitetään matemaattisia ja kielellisiä interventioita varhaiskasvatuksen tarpeisiin. Lisäksi Mattinen on aikaisemmin toiminut tutkijana Niilo Mäki Instituutissa ja tuolloin kehittänyt harjaannuttamisohjelmia, joiden avulla varhaiskasvatuksen henkilöstö voi tukea pienten lasten matemaattisten taitojen ja kuullun ymmärtämisen taitojen kehittymistä. Varhaiskasvatuksen kenttä on Mattiselle tuttu, sillä hän on toiminut aikaisemmin lastentarhanopettajana. Kaikki interventiotutkimukset ja harjaannuttamisohjelmat on kokeiltu ja toteutettu tiiviissä yhteistyössä päiväkotien varhaiskasvattajien kanssa. Koulutuksissa käsitellään, miten pienten lasten matemaattisten tai kuullun ymmärtämisen taitojen kehittämistä voidaan toteuttaa lasta kiinnostavien, leikinomaisten ja toiminnallisten menetelmien avulla.

Minkkinen Mika, KM, Niilo Mäki Instituutti
Mika Minkkinen toimii projektisuunnittelijana Niilo Mäki Instituutissa aikuisten hahmottamistaitojen tuki –hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on tuottaa hahmotushäiriöisten työikäisten toimintakyvyn kehittämiseen verkkopohjainen harjoitusohjelmisto. Lisäksi hankeen tavoitteena on kouluttaa mentor-verkosto toimintakykyä tukevan ja kehittävän harjoittelun ohjaajiksi. Aiemmin Minkkinen on toiminut matemaattisten aineiden opettajana sekä ohjaavana opettajana Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Onervassa.

Moisio Päivi, KM, varhaiskasvatuksen opettaja, Niilo Mäki Instituutti
Päivi Moisio on varhaiskasvatuksen opettaja ja kasvatustieteen maisteri. Hän toimii tällä hetkellä Niilo Mäki Instituutin Leikitään ja keskitytään yhdessä -hakkeessa projektisuunnittelijana. Leikitään ja keskitytään yhdessä on ylivilkkaiden lasten perheille suunnattu tukimalli, jossa ylivilkkaiden lasten ja heidän perheidensä elämää pyritään tukemaan aikuisen ja lapsen yhteisen leikin kautta. Päivi on sekä ollut mukana suunnittelemassa ja kehittämässä toimintaa aiemmassa Leikitään ja keskitytään  -hankkeessa että toiminut lasten ryhmien ohjaajana. Leikitään ja keskitytään yhdessä  -hankkeen lisäksi Päivi työskentelee projektitutkijana Jyväskylän, Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen yhteisessä OPH:n rahoittamassa KOPA-hankkeessa (Kohti parempaa sosio­emotionaalisten taitojen tukemista varhaiskasvatuksessa). Päivillä on kokemusta lasten kanssa työskentelystä ja vahva tuntuma varhaiskasvatuksen arkeen.

Mäkinen Elina, LO, KM, projektisuunnittelija, LUKILOKI-hanke, Jyväskylän yliopisto
Mäkinen on toiminut kouluttajana sanataiteen parissa sekä varhaiskasvatuksen opettajana sekä kouluttajana ja sisällön suunnittelijana LUKILOKI-hankkeessa.

Mälkönen Ida, fysioterapeutti, TtM
Mälkönen on fysioterapeutti, terveystieteiden opettaja sekä kouluttaja. Hän on aiemmin toiminut kliinisessä kuntoutustyössä lasten fysioterapian parissa, opetustehtävissä sekä järjestötyössä Suomen CP-liitossa. Hän on työssään Innostun liikkumaan -hankkeen (2013-2017) koulutuskoordinaattorina pyrkinyt lisäämään motorisiin taitoihin liittyvien haasteiden tunnettuutta pyrkimällä tavoittamaan niin päiväkodit, koulut, liikuntaseurat kuin järjestötoimijatkin. Mälkösen pitämissä koulutuksissa aiheina ovat olleet motoriikan oppimisvaikeuden ja lievempien motoriikan haasteiden tunnistaminen ja tukeminen koulu- ja varhaiskasvatusympäristöissä. Lisäksi Mälkönen omaa vahvan taustan eri alojen ammattilaisten tekemästä yhteistyöstä, jonka ansiosta koulutukset hyödyttävät useiden eri alojen ammattilaisia muun muassa kasvatus-, opetus- ja kuntoutusalalla.

Määttä Sami, PsT, tutkija
Määttä työskentelee tutkijana Jyväskylän yliopistossa. Hän on aiemmin työskennellyt mm. Itä-Suomen yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin yhteisessä ProKoulu-tutkimuksessa, jossa kehitettiin oppilaiden toivottua käyttäytymistä tukevaa koko koulun toimintamallia. Määttä on erityisen kiinnostunut nuorten motivaatiosta ja sen tukemisesta sosiaalista ympäristöä muokkaamalla. Ennen ProKoulua Määttä työskenteli NMI:n Motivoimaa-hankkeessa, jossa tutkittiin ammattiin opiskelevien nuorten motivaatiota ja opiskelun tukemista. Lisäksi hän on on ollut mukana Mielen hyvinvointi- ja Polkuja läpäisyn tehostamiseen –hankkeissa. Määtän pitämien koulutusten aiheina ovat olleet motivoitumattomien opiskelijoiden tunnistaminen (toinen aste) ja tukeminnen kouluympäristöön sopivien motivaationäkemysten pohjalta.

Naukkarinen Kirsi, Yhteyspäällikkö, Liikkuva koulu, LIKES

Norvapalo Päivi, KM, erityisopettaja, työnohjaaja STOry, fysioterapeutti, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Norvapalo on toiminut 22 vuotta ohjaavana opettajana. Koulutusteemoista hänen vahvinta osaamisaluettaan ovat haastava käyttäytyminen, strukturointi arjen selkiyttäjänä, sosiaalisten ja tunnetaitojen tukeminen sekä autismin kirjon asiakkaat. Koulutuksissa ja työnohjauksissa asiakasryhmien tai teemojen ei kuitenkaan tarvitse liittyä autismikirjoon vaan Norvapalo on työssään kouluttanut laajasti ylipäätään erityisten lasten, nuorten ja aikuisten asioissa. Hänen koulutuksissa on usein läsnä hyvin moniammatillisesti osallistujia. Työuransa alussa Norvapalo työskenteli neljä vuotta fysioterapeuttina. Hän on toiminut opetus-, kasvatus-, sosiaali- ja lastensuojelualalla työnohjaajana vuodesta 2007. Työnohjauksessa hänellä on työyhteisöjä, ryhmiä sekä yksilötyönohjauksia.

Nousiainen Tuula, KTT, erityisasiantuntija
Nousiainen toimii erityisasiantuntijana Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella, missä hän työskentelee opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen parissa luku- ja kirjoitustaidon oppimisen ja opetuksen koulutusohjelmassa LUKILOKIssa. Hän on väitellyt pelinomaisen oppimisen alueelta ja työskennellyt noin 15 vuoden ajan erilaisissa digitaaliseen pedagogiikkaan liittyvissä projekteissa mm. Jyväskylän yliopiston Agora Centerissä ja Koulutuksen tutkimuslaitoksella sekä Opetushallituksessa.

Närhi Vesa,  Dos., PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, Jyväskylän yliopisto
Närhillä on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus opetushenkilökunnan täydennyskoulutuksesta. Koulutuksen aiheet ovat liittyneet hänen työhönsä tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Erityisessä fokuksessa koulutuksiin liittyen Närhillä on ollut tarkkaavuuden- ja käyttäytymisen ongelmat, painottuen koulun keinoihin tukea lapsia, joilla näitä ongelmia on. Närhillä on mittava kokemus sekä yksilökohtaisten että koko luokkaa ja koulua koskevien tukitoimien suunnittelun ohjauksesta. Hän on myös ollut mukana kehittämässä oppaita tukitoimien suunnitteluun päiväkodista yläkouluun. Tällä hetkellä Närhi toimii tutkijana Jyväskylän yliopistossa.

Ojala Tiina, Luokanopettaja, yliopiston lehtori
Tiina on ollut  kehittämässä ja toteuttamassa Yhteispelin toimintatapoja oppilaidensa kanssa ja käynyt Yhteispeli -kouluttajan perehdytyskoulutuksen (6 viikkoa) sekä on kouluttanut NMI:n koordinoimissa Yhteispeli -koulutushankkeissa vuodesta 2016 alkaen.

Paananen Maria, KM, EO
Paananen toimii hankevastaavana Niilo Mäki Instituutissa Lukivaikeuksien seulontamenetelmän päivitys ja digitalisointi –hankkeessa ja aikuislukion erityisopettajana Gradiassa. Hankkeessa valmistellaan digitaalista lukivaikeuksien seulontamenetelmää nuorille ja aikuisille käytössä olevan seulontamenetelmän pohjalta (Holopainen ym. 2004). Paananen on aiemmin työskennellyt erityisopettajana sekä perusasteella että päivälukiossa. Jyväskylän yliopistossa Paananen on toiminut yliopistonopettajana erityispedagogiikan oppiaineessa ja projektitutkijana Suomen Akatemian Lasten luku- ja laskutaidon sujuvuus –hankkeessa

Paananen Mika, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi
Mika Paananen on työskennellyt pitkään kliinisessä työssä, erityisesti lasten ja nuorten oppimisvaikeuksien tutkimukseen ja kuntoutukseen sekä tarkkaavuuden ja käyttäytymisen ongelmiin liittyvissä tehtävissä. Paananen on työskennellyt useassa projektissa, joissa on kehitetty ja tutkittu koulujen eritysopetukseen soveltuvia tukimenetelmiä. Tällä hetkellä Paananen työskentelee tutkijana Jyväskylän yliopistossa sekä Niilo Mäki Instituutissa. Paanasen koulutukset ovat tähdänneet lasten ja nuorten tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen sekä käyttäytymisen kouluinterventioiden toteuttamiseen.

Pakkanen Anu, KM, ohjaava opettaja, erityisluokanopettaja, käsityön- ja kuvataiteenopettaja, voimauttavan valokuvan menetelmäohjaaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Anulla on monipuolinen kokemus erityisluokanopettajan, käsityönopettajan ja kuvataideopettajan työstä. Erityisluokanopettajana hän on työskennellyt pääasiassa esi- ja alakouluikäisten lasten kanssa, joilla on kielellinen erityisvaikeus. Lisäksi oppilailla on ollut haasteita mm. tarkkaavuudessa, toiminnanohjauksessa, tunne-elämän säätelyssä ja käyttäytymisessä. Anun vahvuusalueilla ollaan, kun puhutaan kielellisen erityisvaikeuden vaikutuksista oppimiseen ja koulunkäyntiin, arjen strukturoinnista ja kuvittamisesta, sekä lasten ja vanhempien kohtaamisesta.

Palmu Iines, KM, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, väitöskirjatutkija
Palmulla on monipuolisesti kokemusta erityisluokanopettajan, opinto-ohjaajan sekä tutkijan työstä ja hän on työskennellyt kaikilla kouluasteilla. Tällä hetkellä hän toimii ohjaavana opettajana Oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa ja työstää väitöskirjaa. Tätä ennen hän on toiminut tutkijana NMI:llä ProKoulu-tutkimuksessa ja hallituksen kärkihankkeen arviointityöryhmässä. Palmun kiinnostuksen kohteita ovat käyttäytymisen ongelmien ja kouluvaikeuksien päällekkäistyminen, käyttäytymisen ja motivaation tuki, yhteisopettajuus sekä eriyttäminen ja strukturointi inklusiivisessa opetuksessa.  Lisäksi hän on opiskellut Yhdysvalloissa tutustuen paikalliseen koulujärjestelmään ja -käytänteisiin erityispedagogiikan ja vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien näkökulmista. Palmun pitämien koulutusten aiheita ovat mm. käyttäytymisen ja opiskelumotivaation tukeminen, yhteisopettajuus, sekä strukturointi ja eriyttäminen tuen pedagogisina toteutuskeinoina sekä erityisopettajan konsultatiivinen työote .

Peitso Satu, PsM, neuropsykologiaan erikoistuva psykologi ,Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Satu pyrkii työssään edistämään erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten psyykkistä hyvinvointia ja koulunkäyntiä. Sadun työnkuva on monipuolinen sisältäen esi- ja perusopetusikäisten lasten ja nuorten oppimisvaikeuksien ja koulunkäynnin haasteiden arviointia sekä tukitoimien suunnittelua monialaisesti. Satu toimii myös kouluttajana esim. kielen kehityksen tukemisesta, neuropsykologian näkökulmasta oppimisessa,  tarkkaavuudesta, toiminnanohjauksesta ja ADHD:sta.

Peltonen Marika, FM, yliopistonopettaja
Peltonen toimii Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella yliopistonopettajana. Hänen vastuullaan siellä on tietotekniikan ja sen pedagogisen käytön opettaminen. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri, pääaineenaan opetusteknologia. Peltonen on aiemmin työskennellyt tutkimuksen hallinnan ja koordinoinnin parissa Jyväskylän yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin yhteisessä ProKoulu-tutkimuksessa, jossa kehitetään oppilaiden toivottua käyttäytymistä tukevaa koko koulun toimintamallia sekä hankevastaavan sijaisena Kielellisten taitojen ja lukemisen tukeminen -hankkeessa. Sitä ennen mm. LukiMatissa, hän ollut mukana kehittämässä ja suunnittelemassa Ekapeliä.  Peltosen pitämien koulutusten aiheita ovat olleet Ekapeli ja LukiMat, tietotekniikkaa erityisopettajille, ohjelmoinnin filosofiaa, lisäksi hän kouluttaa esim. wordin, excelin ja powerpointin käyttöstä opetuksen tukena, erilaisia kokonaisuuksia Ekapelistä sekä ohjelmoinnin pedagogiikkaa.

Peltoperä Kaisu, LTO, KM, yliopiston opettaja, Jyväskylän yliopisto
Kaisu Peltoperä toimii Jyväskylän yliopistossa varhaiskasvatuksen yliopistonopettajana ja väitöskirjatutkijana. Peltoperä tekee vuorohoitoa käsittelevää väitöskirjaa Suomen Akatemian rahoittamaan Perheet 24/7 –tutkimushankkeeseen. Hän on toiminut myös tutkijana ja kouluttajana ESR:N rahoittamassa Ohoi-osaamista vuorohoitoon –kehittämishankkeessa, jonka johtoajatuksena oli työhyvinvoinnin lisääminen osaamista vahvistamalla. Peltoperä on myös kouluttanut ympäri Suomen vuorohoidon työntekijöitä mm. OPH:n täydennyskoulutuksissa.

Poikkeus Anna-Maija, Professori, kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Poikkeus on Jyväskylän yliopistonOpettajankoulutuslaitoksen kasvatustieteen professori. Hän on myös tiedekunnan dekaani. Hänen erikoisalojaan ovat varhais- ja alkukasvatus, erityisesti lasten kehitys ja oppiminen.

Remes Pasi, KM, erityisluokanopettaja, työnohjaaja STOry, Avekki-kouluttaja, Nepsy-valmentaja, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Pasi vastaa kouluturvallisuudesta ja on erikoistunut haastavaan käyttäytymiseen ja työrauhan ylläpitämiseen. Lisäksi hänen osaamisaluettaan on psyykkisesti oireilevan oppilaan kohtaaminen ja työssäjaksaminen ja työhyvinvointi.

Ronimus Miia, PsT, tutkijatohtori, Niilo Mäki Insituutti
Miia Ronimus,  työskentelee tutkijatohtorina Niilo Mäki Instituutin ReadMore-hankkeessa. Hänen tutkimuksensa kohdistuu motivaatioon liittyvien tekijöiden rooliin lukivaikeuksien kuntoutuksessa ja lukutaidon kehityksessä.

Rutanen, Nina , VTT, professori, Jyväskylän yliopisto
Rutanen toimii Jyväskylän yliopiston Kasvatustieteiden laitoksella varhaiskasvatustieteen professorina. Hänen tutkimuksensa ovat keskittyneet alle kolmivuotiaiden lasten vertaisvuorovaikutukseen sekä varhaiskasvatuksen arkeen instituution, tilan ja siirtymien näkökulmasta. Hän koordinoi Jyväskylän yliopistolla Trace in ECEC – Lasten sosio-spatiaaliset suhteet ja eletyt kokemukset varhaiskasvatuksen siirtymissä –hanketta, jossa tutkitaan siirtymiä ja lasten polkuja varhaiskasvatukseen ja varhaiskasvatuksessa (Suomen Akatemia, 2019-2023).

Salmi Paula, FT, puheterapeutti, tutkija
Salmi toimii tutkijana Niilo Mäki Instituutin Inlärning och stöd -hankkeessa. Hän kehittää uusia välineitä lukutaidon ja nimeämisen arviointiin ja seurantaan. Salmi on ollut mukana kehittämässä  suomenkielisiä ja ja ruotsinkielisiä lukemisen arviointivälineitä ja kuntoutusmateriaaleja sekä tekee kliinistä kuntoutustyötä oppimisvaikeuslapsien parissa. Salmen tutkimuksen ja koulutuksen aiheina ovat nimeämisen ja lukemissujuvuuden vaikeuksien tunnistaminen sekä niiden tukeminen ennen kouluikää ja kouluiässä.

Salonen Kirsi, KM, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

Savolainen Hannu, KT, dosentti, erityispedagogiikan professori
Savolaisella on kolmenkymmenen vuoden kokemus opetushenkilökunnan perus- ja täydennyskoulutuksesta Suomessa ja useissa kehitysyhteistyömaissa erityispedagogiikan ja inklusiivisen opetuksen tematiikoista. Viime vuosina Savolaisen koulutustyö on keskittynyt käyttäytymisen ongelmien ennaltaehkäisyyn kouluntasoisilla tukitoimilla, sekä ongelmiin puuttumiseen yksilöllisillä tukitoimilla. Nämä koulutukset perustuvat kymmenen vuotta kestäneeseen aktiiviseen tutkimustoimintaan aihepiiristä. Savolainen toimii erityispedagogiikan professorina Jyväskylän yliopistossa.

Savolainen Pirjo, Kl, erityispedagogiikan lehtori, ProKoulu-ohjaaja
Savolaisella on viiden vuoden kokemus erityisopettajan työstä, josta vuosi erityiskoulun rehtorina, yli kymmenen vuoden kokemus opettajankoulutuksesta sekä yli kuuden vuoden kokemus tutkimus ja koulun kehittämishankkeista komiportaiseen tukeen ja käyttäytymisen pulmien ennaltaehkäisyyn liittyen. Savolainen on osallistunut vuodesta 2012 lähtien ProKoulu hankkeen suunnitteluun, tutkimukseen, materiaalien tuotantoon sekä ohjaajakoulutuksen toteutukseen. Lisäksi Savolainen on toiminut vuodesta 2013 alkaen yli kymmenen ProKoulun ohjaajana sekä kolmen päiväkotiyksikön ohjaajana vastaavanlaisessa ProVaka-hankkeessa puolentoista vuoden ajan. Viimeisen vuoden hän on osallistunut asiantuntijana sekä ruotsinkielisen ProSkola hankkeen että eurooppalaiseen Erasmus-hankkeeseen, joissa kehitetään ProKoulu-toiminallin kaltaista koulun kehittämistyötä. Tällä hetkellä Savolainen työskentelee Niilo Mäki instituutissa ja sekä Itä-Suomen että Jyväskylän yliopistossa.

Siiskonen Tiina KT, erityisopettaja
Tiina on työskennellyt viime vuosina muun muassa Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa erityisasiantuntijana, Niilo Mäki Instituutissa tutkijana sekä Oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa ohjaavana opettajana. Hänellä on pitkä kokemus sekä erityisopettajien koulutuksesta että opetushenkilöstön täydennyskoulutuksesta. Hän on julkaissut paljon pääasiassa kielellisiin oppimisvaikeuksiin, lukemaan oppimiseen sekä oppimisen tukemiseen liittyviä artikkeleita, kirjojen lukuja sekä oppimateriaaleja yksin ja yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Tiina on osallistunut myös useiden tämän alan oppi- ja käsikirjojen toimittamiseen ja väitellyt kielenkehityksen vaikeuksien ja lukemaan oppimisen vaikeuksien välisistä yhteyksistä.  

Sneck Sirpa, Erityisopettaja, tutkija, LIKES

Syväoja Heidi, Tutkija, LIKES

Teivaanmäki Sini, PsM, Niilo Mäki Instituutti
Sini Teivaanmäki on koulutukseltaan psykologian maisteri. Hän työskentelee Niilo Mäki Instituutin Leikitään ja keskitytään yhdessä -hankkeessa projektitutkijana ja valmistelee väitöskirjaa alle kouluikäisten lasten toiminnanohjauksen vaikeuksista ja taitojen tukemisesta Leikitään ja keskitytään -toimintamallin avulla. Sini oli mukana myös aiemmassa Leikitään ja keskitytään -hankkeessa (2017-2019), jossa tutkimukseen painottuvan työn lisäksi Sini veti vanhempien ryhmiä. Niissä hän pääsi kuulemaan monipuolisesti vanhempien kokemuksia toimintaan osallistumisesta.

Tuohimetsä Riikka, KM, aineenopettaja, eo, Selkokeskuksen asiantuntija
Tuohimetsä on yrittäjä, erityisopettaja ja aineenopettaja (kotitalous, englanti). Hän on työskennellyt mm. Oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa Jyväskylässä, jossa kiinnostui selkokielestä oppilaiden arjen tarpeiden myötä. Riikka mukauttaa informoivia ja kaunokirjallisia tekstejä selkokielelle. Hän myös kouluttaa selkokielestä ja toimii selkokielen asiantuntijana oppimateriaaliprojekteissa.

Ylönen Suvi, KM, YTM
Suvi Ylönen toimii projektitutkijana Hahmottamisen kuntoutus -hankkeessa, jossa kehitetään kuntouttavia menetelmiä hahmotushäiriöihin ja tuotetaan tietopalvelua hahmotusvaikeuksista. Ylönen kouluttaa hahmotusvaikeuksien näyttäytymisestä arjessa ja hahmotusvaikeuksille annetuista merkityksistä. Hän on kiinnostunut kokemusasiantuntijuustiedosta ja oppimisvaikeuksista yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Ylönen on myös erityispedagogiikan jatko-opiskelijana Jyväskylän yliopistossa.

Positiivisella palautteella parhaisiin tuloksiin

Kehu oppilaita onnistumisista, se kannattaa! Näin voidaan tiivistää monille tutun ProKoulu-hankkeen tuoreet tutkimustulokset, joiden mukaan kouluissa esiintyviin työrauhan ja käyttäytymisen ongelmiin voidaan vaikuttaa kohdennetulla positiivisella palautteella ja koko koulun yhteisillä toimintatavoilla. ProKoulua kehittäneet Jyväskylän yliopiston professori Hannu Savolainen ja dosentti Vesa Närhi sekä neuropsykologian erikoispsykologi Mika Paananen kertovat Niilo Mäki Instituutin Hyvä Alku -tapahtumassa torstaina 20.9.2018 ProKoulu-tutkimushankkeen keskeiset tulokset sekä jatkosuunnitelmista toiminnan levittämisestä suomalaisiin kouluihin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama nelivuotinen ProKoulu-tutkimushanke on toteutettu Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopiston sekä Niilo Mäki Instituutin yhteistyönä. Hankkeen aikana kehitettiin kansainvälisten kokemusten perusteella suomalaisiin peruskouluihin sopiva koko koulun toimintamalli, jossa koululle luodaan yhteiset tavoitteet ja oppilaiden käyttäytymistä ohjataan positiivisen palautteen avulla.
“ProKoulu-hankkeen keskeinen ajatus on käyttäytymisen ohjaaminen kohdennetun positiivisen palautteen avulla”, Hannu Savolainen kertoo. “Positiivisen palautteen teho on yllättänyt monet opettajat, mutta tutkimustenkin mukaan se on tehokkain tapa ohjata lasten ja nuorten käyttäytymistä toivottuun suuntaan.”

ProKoulu-hankkeeseen osallistui yli 60 koulua oppilaineen ja opettajineen. Kaikki koulut kävivät läpi saman yhdeksänvaiheisen ohjelman kolmen vuoden aikana. Tutkimuksessa seurattiin toimintamallin vaikuttavuutta ja laajasta aineistosta on nyt saatu alustavat tulokset.
“Käyttäytymishäiriöt ja kiusaaminen vähenevät ja opettajien kollektiivinen pystyvyys käyttäytymisen ohjaamisessa lisääntyy”, Savolainen ja Närhi kiteyttävät.

PROKOULU-TOIMINTAMALLI TUKEE OPETTAJIEN KASVATUSOSAAMISTA

ProKoulu -hankkeessa kehitetyssä toimintamallissa koko koulun toimintakulttuuria kehitetään vaiheittain tukemaan opettajien kasvatusosaamista. Tuen kehittäminen aloitetaan käyttäytymisen yleisen tuen rakentamisesta, koulun yhteisistä käyttäytymisodotuksista, niihin perustuvista toimintaohjeista, käyttäytymisen opettamisesta ja onnistumisiin keskittyvän palautteen avulla ohjaamisesta. Nyt ProKoulu-toimintaan on taas mahdollista päästä mukaan.
“Tavoitteena on saada ProKoulu -toimintaa levitetyksi pitkäjänteisen koulutuksen ja ohjauksen avulla. Tälle toiminnalle ei ole erillistä rahoitusta, mutta jo nyt kunnat voivat ostaa kehittämistoimintakokonaisuuden itse hankkimallaan rahoituksella”, Savolainen ja Närhi kertovat.

Hyvä Alku -tapahtuma Jyväskylän Paviljongissa 20.–21.9.2018
www.hyvaalku.fi

Lisätiedot:
Hannu Savolainen, erityispedagogiikan professori, Jyväskylän yliopisto, hannu.k.savolainen@jyu.fi,  040 8054894
Vesa Närhi, dosentti, Jyväskylän yliopisto, vesa.m.narhiyu.fi, 0505980928

Leikistä tukea vilkkaille lapsille – Hyvä Alku -tapahtuman suosituin luento käsittelee pienten lasten toiminnanohjauksen tukemista leikin keinoin

Kapteeni käskee tai Seuraa johtajaa ovat hauskoja leikkejä, mutta tiesitkö, että ne ovat lapselle myös loistavaa treeniä? Erilaiset leikit ja pelit tarjoavat luontaisen ja innostavan tavan harjoitella toiminnanohjauksen taustalla olevia tärkeitä taitoja yhdessä lapsen kanssa. Syyskuussa 20.–21.9.2018 järjestettävässä Hyvä Alku -tapahtumassa luennoiva neuropsykologian erikoispsykologi ja Leikitään ja keskitytään -hankkeen johtaja Liisa Klenberg kertoo, miksi toiminnanohjauksen taidot ovat tärkeitä ja kuinka näitä taitoja voidaan harjoitella erilaisten leikkien ja pelien kautta jo pienten lasten kanssa.

Leikki on lapselle luontainen ja hauska tapa harjoitella erilaisia tärkeitä taitoja. Niilo Mäki Instituutin toteuttamassa Leikitään ja keskitytään -hankkeessa kehitetään ja tutkitaan toimintamallia, jolla tuetaan 4–5 -vuotiaiden vilkkaiden lasten toiminnanohjausta ja itsesäätelyä. Hankkeen toimintamalli pohjautuu Uudessa-Seelannissa kehitettyyn ENGAGE-ohjelmaan (Enhancing Neurocognitive Growth with the Aid of Games and Exercise Programme).  Ajatuksena on tukea itsesäätelyn kehitystä vanhempien ja lasten yhteisten leikkien ja pelien avulla.
“Lapsen ja aikuisen yhteisen leikin avulla harjoitellaan toiminnanohjauksen taitoja, kuten kykyä hillitä omia reaktioita, toimia pitkäjänteisesti sekä tarpeen tullen ponnistella tärkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Nämä taidot ovat eräänlaisia ydintaitoja, jotka tutkimusten mukaan ennustavat elämässä pärjäämistä vielä aikuisuudessakin”, neuropsykologian erikoispsykologi Liisa Klenberg kertoo.

ITSESÄÄTELYN PULMIIN KANNATTAA PUUTTUA JO VARHAIN

Erilaisia toiminnanohjauksen osataitoja tarvitaan oman käyttäytymisen, muistin, ajattelun ja tunteiden säätelyyn. Lapsen itsesäätelyn ongelmat ovat yleinen vanhempia huolestuttava asia ja tyypillinen syy hakea tukea kasvatukseen. Lapsi voi olla huomattavan levoton ja hänen voi olla vaikea keskittyä sekä hillitä tunteitaan tai toimintaansa. Pulmat havaitaan usein myös päiväkodissa, jossa ryhmässä toimiminen asettaa haasteita kehittyville toiminnanohjauksen taidoille.
“Käyttäytymisen säätelyyn ja keskittymiseen liittyviä pulmia mietitään päivähoidossa paljon. Lapsen taitoja tuetaan esimerkiksi ohjaavien kuvien ja palautteen avulla, ja niitä voidaan myös tietoisesti harjoitella leikin kautta – onhan leikki varhaiskasvatuksen ydinosaamista. Uudessa-Seelannissa ENGAGE-menetelmää onkin jo sovellettu varhaiskasvatuksessa”, kertoo Klenberg.

Harjoittamalla toiminnanohjauksen taitoja jo varhaisessa vaiheessa voidaan ennaltaehkäistä mahdollisia tulevaisuuden ongelmia ja niiden kasaantumista. Pitkittäistutkimuksissa itsesäätelyn pulmilla on todettu olevan vahva yhteys niin oppimiseen koulussa kuin työkykyyn ja hyvinvointiin aikuisuudessa.

TOIMINNANOHJAUKSEN KEHITTYMISTÄ VOI TUKEA LEIKKIEN AVULLA

Itsesäätelyn ja toiminnanohjauksen taidot kehittyvät voimakkaasti 46-vuoden iässä, ja arkipäivän malli sekä ohjaus vaikuttavat kehitykseen vahvasti. Lapset saavat aikuisilta ohjausta toiminnan säätelyyn luonnostaakin, mutta osa lapsista tarvitsee ”buustausta” taitojen harjoittelussa. Yhteiset leikit tarjoavat mukavan, lapsille luontaisen ja innostavan mahdollisuuden tärkeiden taitojen harjoitteluun.
“Esimerkiksi pelien sekä erilaisten liikunta- tai rentoutusleikkien avulla voi treenata lapsen kanssa tärkeitä toiminnanohjauksen taitoja mukavalla tavalla”, Klenberg muistuttaa. “Samalla vanhemmille tai muille ohjaaville aikuisille voi syntyä myös oivalluksia sekä lapsen toiminnanohjauksen haasteista että vahvuuksista.”

Hyvä Alku -tapahtuma Jyväskylän Paviljongissa 20.–21.9.2018
 

Lisätiedot:
Liisa Klenberg , Leikitään ja keskitytään hankejohtaja, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, liisa.klenberg@nmi.fi, www.keskitytaan.fi
Maria Haakana, koulutuspäällikkö, Niilo Mäki Instituutti, maria.haakana@nmi.fi, www.hyvaalku.fi

Lasten oppiminen ja hyvinvointi laajasti esillä Hyvä Alku -tapahtumassa Jyväskylässä

Syyskuisessa Jyväskylässä riittää vilskettä, kun kahdeksatta kertaa järjestettävä Hyvä Alku -tapahtuma kokoaa Jyväskylän Paviljonkiin 20.–21.9.2018 noin 2000 lasten oppimisesta ja kehityksestä kiinnostunutta ammattilaista eri puolelta Suomea.

Hyvä Alku -tapahtuman tavoitteena on saattaa uusin tutkimustieto oppimisesta, oppimisen tukemisesta ja oppimisympäristöistä lasten kanssa toimivien ammattilaisten käyttöön. Tälläkin kerralla ohjelmassa on runsaasti alan tutkijoiden ja asiantuntijoiden luentoja ja työpajoja, joissa lapsen kehityksen tukemista käsitellään erilaisista näkökulmista tutkimusta ja käytäntöä yhdistäen. Mukana on yli viisikymmentä asiantuntijaa Niilo Mäki Instituutista, Jyväskylän yliopistosta sekä valtion erityiskoulutusta Valteri Onervasta.
“Tapahtuman ohjemaa katsoessa voi iloita siitä, että tieto ja ymmärrys kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisesta lisääntyy jatkuvasti. Näyttää siltä, että tänä vuonna kiinnostusta herättävät erityisesti leikkiin, itsesäätelyyn, tunteisiin liittyvät teemat. Myös myöhemmin syksyllä julkaistavaan oppimisen vaikeuksia käsittelevään kirjaan pohjautuvat luennot ovat täyttyneet nopeasti”, Niilo Mäki Instituutin koulutuspäällikkö Maria Haakana kertoo.

ENTISTÄ ENEMMÄN KAIKILLE AVOINTA OHJELMAA

Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen ammattilaisille suunnattujen luentojen ja työpajojen lisäksi Niilo Mäki Instituutin järjestämässä Hyvä Alku -tapahtumassa on tänä vuonna tavallista enemmän kaikille avointa ohjelmaa. Niilo Mäki Instituutin toiminnanjohtaja Juha-Matti Latvala rohkaiseekin aiheesta kiinnostuneita vanhempia sekä alan opiskelijoita tulemaan rohkeasti mukaan tapahtumaan.
“Niilo Mäki Instituutti on oppimisvaikeuksien monitieteisen tutkimuksen ja kehittämistyön yksikkö, jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena on tuoda oppimisvaikeuksia koskevaa uutta tietoa esille. Hyvä Alku -tapahtuma tarjoaa hienon mahdollisuuden keskustella monien eri oppimis- ja kasvatusalan asiantuntijoiden ja tutkijoiden kanssa, ja kuulla mitä uutta ja ajankohtaista on tapahtumassa eri hankkeissa.”

Tapahtuman yhteydessä järjestettävässä oppimateriaalinäyttelyssä kuullaan tänä vuonna mielenkiintoisia puheenvuoroja, kun puolen tunnin välein alkavat tietoiskut tuovat lavalle eri alojen asiantuntijoita koko tapahtuman ajan.
“Tietoiskulavalla kuullaan sekä Niilo Mäki Instituutin että yhteistyökumppaneidemme uusimpia kuulumisia. Luvassa onkin vinkkejä sekä kotiin että kouluun”, Maria paljastaa.

Lisäksi lavalla nähdään myös stand up esityksiä, kun Jaakko Suomala ja Markus Försti nousevat lavalle klo 12 molempina päivinä, aiheinaan opettajan työ ja vähävaraisten arki.

 

Hyvä Alku -tapahtuma Jyväskylän Paviljongissa 20.–21.9.2018
www.hyvaalku.fi

Lisätiedot:
Maria Haakana, koulutuspäällikkö, Niilo Mäki Instituutti, maria.haakana@nmi.fi, 050 361 09 73
Juha-Matti Latvala, toiminnanjohtaja, Niilo Mäki Instituutti, juha-matti.latvala@nmi.fi, 050 441 4043

Lukemisessa sujuvuus on olennaista

Lukemisen vaikeus näyttäytyy suomen kielessä tyypillisesti hitaana ja kangertelevana lukemisena. Jo ensimmäisen luokan aikana suomalaislapset oppivat lukemaan kohtuullisen tarkasti, mutta heikoimmat lukijat tarvitsevat lukemiseen moninkertaisesti aikaa. Vaikka yläkoululaiset heikot lukijat selviävät sanojen lukemisen tarkkuudessa kohtuullisesti, heidän lukusujuvuutensa vastaa 2.-3.-luokkalaisen keskimääräistä tasoa, mikä on valtava ero omaan ikäryhmään nähden.

Innostus lukemiseen tukee lukemisen sujuvuutta

Seurantatutkimusten perusteella lukusujuvuuden ongelmat näyttävät olevan hyvin sitkeitä. ”Lukemisen hitaus saattaa näyttäytyä vielä aikuisuudessakin vastahakoisuutena lukemista kohtaan.”, toteaa oppimisvaikeuksien parissa psykologina ja erityisasiantuntijana työskentelevä Riikka Heikkilä. Lukemismotivaation lisäksi lukemisen hitaus vaikuttaa luetun ymmärtämiseen ja siten lähes kaikkien oppiaineiden opiskeluun. ”Tapaan usein lapsia ja nuoria, jotka ovat selvinneet lukutaitonsa avulla ensimmäisistä koululuokista kohtuullisesti. Ongelmat tulevat vastaan usein siinä vaiheessa, kun luettavan määrä lisääntyy ja lukutaitoa pitäisi pystyä käyttämään oppimisen välineenä. Kun paukut kuluvat itse lukemiseen, ei resursseja riitä enää luetun ymmärtämiseen.”

Taitojen automatisoituminen edellyttää riittävää määrää harjoittelua. Lukemisen hitaus vaikuttaa kuitenkin harjoittelumotivaatioon, jolloin kirjaan ei mielellään tartuta. Kun luetaan vähemmän, harjoitustakaan ei kerry, eikä taito pääse kehittymään. Motivaatiolla onkin keskeinen merkitys lukemistaitojen harjoittelussa. Edistyminen harjoittelussa tulisi tehdä lapselle näkyväksi, sillä positiivinen palaute ylläpitää motivaatiota hankalan asian harjoitteluun. Lukutaidon tukeminen voi joskus lähteä alkuun ulkoisen motivaation voimin, mutta onnistumisten myötä lukeminen itsessään alkaa palkita ja innostus lukemiseen löytyy. ”Kun lapsi alkaa innostua lukemisesta, tiedän onnistuneeni hänen auttamisessaan. Jos lapsi tarttuu vapaaehtoisesti kirjaan, se vie taitoa eteenpäin paljon enemmän kuin mikään ulkoa ohjattu tukeminen. ” Heikkilä toteaa.

Lukemisen sujuvuutta voi harjaannuttaa

Lukusujuvuuden harjoittelu on sitä tehokkaampaa, mitä enemmän ja tiiviimmin harjoittelua tehdään, mutta myös harjoittelun aktiivisuus ja monipuolisuus vahvistavat harjoittelun tuloksia. Harjoitusten vaikeustason tulee olla lapselle sopiva. Myös malli sujuvasta lukemisesta sekä luetun ymmärtämisen pitäminen mukana harjoittelussa ovat keskeisiä. ”Sujuvuusharjoittelu voidaan aloittaa, kun äänteistä kokoava, tavuttava lukeminen hallitaan. Luokkaopetuksessa keskeistä on lukemisinnostuksen herättely ja tukeminen. Luettava materiaali on valittava lapsen taitotason, ei ikätason, mukaan.” Heikkilä kiteyttää.

Riikka Heikkilä pitää Hyvä Alku -tapahtumassa Jyväskylän Paviljongissa 21.9.2018 työpajaa ”Lukutaidon tukeminen sujumattomilla lukijoilla”, jossa tutustutaan tutkimustietoon lukemisen sujuvuuden kehittymisestä ja lukusujuvuuden tukemisen keinoista. Heikkilä työskentelee Jyväskylän yliopiston LUKILOKI -hankkeessa, jonka tavoitteena on antaa opettajille valmiuksia ja menetelmiä luku- ja kirjoitustaidon oppimiseen ja opetukseen sekä taitojen tukemiseen. Lisäksi hän toimii psykologina kuntoutusyksikkö Nekussa, jossa tuetaan oppimisvaikeuksien kanssa kamppailevia lapsia ja nuoria.

Hyvä Alku -tapahtuma Jyväskylän Paviljongissa 20.–21.9.2018
www.hyvaalku.fi

Lisätiedot:

Riikka Heikkilä, PsT, psykologi, kuntoutusyksikkö Nekku ja Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos, riikka.heikkila@jyu.fi, puh. 040 805 3884
Maria Haakana, koulutuspäällikkö, Niilo Mäki Instituutti, maria.haakana@nmi.fi, www.hyvaalku.fi

Yhdessä Hyvä Alku -tapahtumaa rakentamassa

Hyvä Alku -tapahtuma järjestetään jo kahdeksannen kerran syksyllä 2018. Tämä kaikille varhaiskasvatus-, esi- ja alkuopetusikäisten ja alakoululaisten kanssa työskenteleville tai alaa muuten seuraaville tarkoitettu tapahtuma on vakiinnuttanut paikkansa alan suurimpien tapahtumien joukossa. Tapahtuman tavoitteena on alusta asti ollut saattaa uusin tutkimustieto varhaisen tuen menetelmistä ja oppimisympäristöistä lasten kanssa toimivien ammattilaisten käyttöön. Niilo Mäki Instituutin koulutuspäällikkö Maria Haakana kertoo, kuinka tapahtuma on saanut alkunsa ja mitä uutta on luvassa tänä syksynä.

Miten tapahtuma on saanut alkunsa?

Ensimmäinen Hyvä Alku -tapahtuma järjestettiin syyskuussa 2004. Jyväskylän yliopistossa toiminut Lapsitutkimuskeskus oli järjestänyt lähialueiden varhaiskasvatuksen ja opetuksen asiantuntijoille tapaamisia, joissa oli noussut esiin ajatus järjestää esi- ja alkuopetuksen kansallinen täydennyskoulutustilaisuus erityisesti varhaisen tuen menetelmistä, sillä tällaista tilaisuutta ei ollut Suomessa aiemmin järjestetty. Niilo Mäki säätiön silloinen puheenjohtaja professori Heikki Lyytinen innostui ideasta ja antoi sen NMI:n koulutustiimille tehtäväksi loppukeväästä 2004. Nykyinen Niilo Mäki säätiön hallituksen puheenjohtaja Päivi Fadjukoff keksi tilaisuudelle nimen ja niin ensimmäinen Hyvä Alku –tapahtuma järjestettiin 2.–3.9.2004 Agora Centerissä Jyväskylän Yliopistolla.

Millainen joukko järjestäjiä ja muita tahoja tapahtuman taustalla on?

Tapahtuman käytännön järjestelyistä ja ohjelman suunnittelusta on aina vastannut NMI:n koulutustiimi. Meitä on ollut noin viisi ihmistä, jotka olemme tehneet tätä muun työn ohella. Luennoitsijoina meillä on ollut NMI:n omia ja Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen ja psykologian tiedekunnan tutkijoita sekä muita yhteistyötahoja, kuten entinen Haukkarannan koulu, nykyinen Valteri Onerva. On mahtavaa, että meillä on näin suuri asiantuntijaverkosto jakamassa osaamistaan!

Hyvä Alku järjestetään syyskuussa 2018 jo kahdeksan kerran. Onko tapahtuma muuttunut jotenkin vuosien aikana?

Ensimmäisellä kerralla mukaan mahtui vain 700 osallistujaa ja tapahtuma piti järjestää uudelleen muutaman kuukauden kuluttua, jotta kaikki kiinnostuneet pääsivät mukaan. Sen jälkeen tapahtumaa on järjestetty Jyväskylän Paviljongissa ja osallistujamääräksi on vakiintunut noin 2000 henkilöä päivässä. On todella hienoa, että nykyisin voimme myös tarjota ohjelman ilmaiseksi varhaiskasvatuksen ja opetustoimen henkilöstölle Opetushallituksen rahoituksen turvin.

Tapahtuman ohjemaa katsoessa voi iloita siitä, että tieto ja ymmärrys kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisesta lisääntyy jatkuvasti. Jo ensimmäisen tapahtuman tiedotteissa luki ”Kehityksen ongelmien taustatekijöistä on saatu uutta tietoa, joka parhaimmillaan mahdollistaa ongelmiin puuttumisen entistä tehokkaammin ja huomattavasti nykyistä aikaisemmin.” ja joka kerta ohjelmaan saadaan uusia sisältöjä ja menetelmiä. Edelleen tapahtuman tavoitteena on saattaa uusin tutkimustieto kentälle lasten kanssa työskenteleville, kuten professori Niilo Mäellä oli aikanaan ajatuksena.

Tapahtuma on saanut kerrasta toiseen erittäin hyvää palautetta ajankohtaisesta, mielenkiintoisesta ja monipuolisesta ohjelmasta, joka perustuu tutkittuun tietoon.

Mitä Hyvä Alku –tapahtumassa on tänä vuonna luvassa?

Tapahtumassa on tänäkin vuonna tarjolla kymmeniä mielenkiintoisia luentoja ja työpajoja. Näyttää siltä, että tänä vuonna kiinnostusta herättävät erityisesti uuteen syksyllä julkaistavaan oppimista ja oppimisen vaikeuksia käsittelevään kirjaan pohjautuvat luennot sekä leikkiin, itsesäätelyyn, tunteisiin ja haastavaan käyttäytymiseen liittyvät teemat.

Tapahtuma on maksuton varhaiskasvatuksessa ja opetustoimessa työskenteleville ja hyvin edullinen myös muille osallistujille. Lisäksi tapahtuman yhteydessä järjestettävä oppimateriaali- ja myyntinäyttely on kaikille avoin ja maksuton. Myös siellä kuullaan tänä vuonna mielenkiintoisia puheenvuoroja, kun lyhyet 20 minuutin tietoiskut tuovat saliin lisäohjelmaa koko tapahtuman ajan.

Lämpimästi tervetuloa Jyväskylän Paviljonkiin 20.–21.9.2018!

hyvaalku.fi