Posts by rintanen

Kaisa Aunola, professori, Jyväskylän yliopisto
Jaana Viljaranta, tutkijatohtori (PsT), Jyväskylän yliopisto
Riikka Hirvonen, tutkijatohtori (PsT), Jyväskylän yliopisto
Sari Mullola, tutkijatohtori (KT), Helsingin yliopisto
Jari-Erik Nurmi, professori, Jyväskylän yliopisto

Kun lapsella on synnynnäinen taipumus kielteiseen mielialaan, voimakkaaseen tunteiden ilmaisuun, varautuneisuuteen tai korkeaan aktiivisuuteen, voidaan lapsella ajatella olevan vaikea tai haastava temperamentti. Tällainen vaikea temperamentti on riski suotuisalle kehitykselle, kuten lapsuuden käytösongelmille ja masentuneisuudelle. Häiriöiden todennäköisyys kasvaa kuitenkin vasta, kun vaikea temperamentti ajautuu törmäyskurssille ympäristön kanssa aiheuttaen ristiriitoja ja väärinymmärryksiä. Vaikka temperamentti ei ole yhteydessä yksilön älykkyyteen tai oppimiskapasiteettiin, temperamentti määrittää oppimista ja koulumenestystä monin tavoin vaikuttamalla mm. oppilaan tapaan oppia, hänen minäkuvaansa sekä siihen, miten opettajat oppilaan näkevät, miten hänen kanssaan toimivat ja miten hänen taitojaan arvioivat. Esimerkiksi vetäytyvien oppilaiden koulutaitoja arvioidaan muita kielteisemmin riippumatta heidän todellisesta taitotasostaan. Myös koulussa annettava opetus voi suosia tietynlaisen temperamentin omaavia oppilaita toisten kustannuksella. Onkin tärkeää pyrkiä ymmärtämään, kuinka erilaiset temperamenttipiirteet vaikuttavat koulutaitojen kehitykseen ja oppilas-opettaja vuorovaikutukseen. Tällainen tieto voi auttaa muuttamaan opetuskäytänteitä paremmin oppilaiden erilaisia temperamentteja vastaaviksi.

Esityksessä esitellään Vanhemmat, opettajat ja lapsen oppiminen –tutkimushankkeen tuloksia temperamentin yhteydestä koulutaitojen ja motivaation kehitykseen ja opettaja-oppilas vuorovaikutukseen ensimmäisen kouluvuoden aikana. Tutkimuksessa tutkittavina olivat 152 ensimmäisen luokan oppilasta vanhempineen ja opettajineen. Lasten temperamentti arvioitiin kouluvuoden alkaessa syksyllä sekä opettaja- että vanhempiarviona. Lasten koulutaidot sekä oppimismotivaatio tutkittiin syksyllä ja keväällä. Samoihin aikoihin kysyttiin opettajien arviota lapsen koulutaidoista sekä arvioitiin päiväkirjamenetelmän avulla opettajien vuorovaikutusta oppilaan kanssa. Tulokset osoittavat, kuinka lapsen temperamentti – erityisesti taipumus intensiiviseen tunnereagointiin, negatiiviseen mielialaan, vetäytyvyyteen ja helposti häirittävyyteen – heijastuu opettajan tapaan olla vuorovaikutuksessa oppilaan kanssa ja tätä kautta oppimistuloksiin.  Tuloksista käy myös ilmi, kuinka temperamentiltaan erilaiset lapset eroavat toisistaan tavassaan suhtautua oppimistilanteisiin.

Marika Peltonen, FM, projektisuunnittelija, Niilo Mäki Instituutti
Olli-Pekka Malinen, KT, Niilo Mäki Instituutti

Helena Viholainen, KT, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos, erityispedagogiikka
Piritta Asunta, LitM, projektitutkija, Suomen CP-liitto ry

Tutkimukset osoittavat, että liikkuminen ja motoristen taitojen harjoittaminen tukevat muuta oppimista, kuten kielenkehitystä, matemaattisia taitoja ja keskittymiskykyä. Motorisilla taidoilla ja niiden puutteilla on vaikutusta myös itsetuntoon, minäkäsitykseen ja sosiaalisiin taitoihin. Kehityksellisiä koordinaatiohäiriöitä (Developmental Coordination Disorder, DCD) on noin 5–6%:lla kaikista lapsista ja nuorista. Jokaisesta päiväkotiryhmästä tai koululuokasta löytyy siis yleensä ainakin yksi lapsi, jolla on haasteita motorisen taitojen oppimisessa. Motorisen oppimisen hankaluudet vaikeuttavat akateemisten taitojen oppimisen lisäksi usein myös muita arjen toimintoja. Luento koostuu motoriikan haasteiden tunnistamisesta ja tukemisesta. Esittelemme muun muassa seuraavanlaisia menetelmiä motoristen taitojen testaamiseen ja havainnointiin:

Motoriikan havainnointilomake (MoHa):
Opettajien käyttöön tarkoitettu motoriikan havainnointilomake on nopea ja helppokäyttöinen sähköinen lomake motorisen oppimisen vaikeuksien seulontaan 6–12-vuotiailla lapsilla.

Movement ABC2 -testi:
MABC-2 -testin tarkoituksena on seuloa lapsen mahdollisia motorisia pulmia sekä arvioida riskiä kehitykselliseen koordinaatiohäiriöön. Testi koostuu hienomotorisista taidoista, pallo- sekä tasapainotaidoista ja on tarkoitettu 3–16-vuotiaille.

Loikkiksella Ketteräksi -menetelmä:
Menetelmä on motoristen vaikeuksien havainnointiin ja motoristen taitojen oppimisen tukemiseen suunniteltu työkalu. Loikkiksella ketteräksi -oppaassa perehdytään motorisessa oppimisessa ilmeneviin vaikeuksiin, liikkeen laadulliseen havainnointiin ja oppimisen tukemiseen esittelemällä muun muassa valmis kerhomalli.

Ritva Ketonen, FT, Helsingin yliopisto
Lotta Uusitalo-Malmivaara, FT, Helsingin yliopisto

Marja-Kristiina Lerkkanen, dosentti, Jyväskylän yliopisto, Opettajankoulutuslaitos
Lasten oppiminen ja motivaatio esi- ja alkuopetuksessa sekä niitä edistävä vanhempien ja opettajien yhteistyö – Alkuportaat-seurannan tuloksia

ALKUPORTAAT –seurantatutkimuksessa selvitetään (1) lasten taitojen ja motivaation kehitystä esiopetusvuoden alusta 9. luokan loppuun, (2) opettajien näkemyksiä koskien lasten oppimista, heidän opetuskäytänteitään ja -tavoitteitaan sekä yhteistyötä vanhempien kanssa sekä (3) vanhempien kasvatuskäytänteitä ja näkemyksiä koskien lasten oppimista sekä päiväkodin ja koulun kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyviä odotuksia ja kokemuksia. Ensimmäisessä vaiheessa (2006-2011) kiinnostuksen kohteena oli tiedon saaminen lasten esi- ja alkuopetusvuosien oppimisesta ja suotuisaa kehitystä tukevista ympäristöistä ja käytännöistä varsinkin silloin kun lapsella on todettu oppimiseen liittyviä riskejä. Tutkimusmenetelminä ovat lasten ryhmä- ja yksilötestit sekä haastattelut,  havainnoinnit opetusryhmässä sekä opettajien ja vanhempien kyselyt. ALKUPORTAAT toteutetaan Laukaassa, Kuopiossa, Joensuussa ja Turussa. Siihen osallistuu noin 2000 lasta vanhempineen, joista noin 600 lapsen oppimispolkuja seurataan tarkemmin. Esityksessä kerrotaan lasten oppimisen ja oppimistilanteisiin liittyvien motivaatiotekijöiden vuorovaikutuksesta esi- ja alkuopetuksessa sekä miten vanhempien ja opettajien yhteistyö edistää näitä prosesseja. Alkuportaat-hanketta rahoittaa Suomen Akatemia.

Anna-Maija Poikkeus, varhais- ja alkukasvatuksen professori, Jyväskylän yliopisto, Opettajankoulutuslaitos
Ohjauskäytäntöjen ja vuorovaikutusprosessien yhteys lasten oppimiseen ja motivaatioon

Alkuportaat – Lapset, vanhemmat ja opettajat yhteistyössä koulutien alussa – seurantatutkimuksessa on selvitetty luokkahuonehavainnoinnein opettajien ohjauskäytäntöjä ja opetusryhmissä ilmenevää tunnetukea, ryhmän organisointia ja tukea oppimiselle. Kyselylomakkein on tarkasteltu muun muussa opettajan ja oppilaiden välisen suhteen laatua.  Korkealaatuiseen tuen oppimiselle on havaittu olevan yhteydessä esiopetusikäisten vähäisempään ongelmakäyttäytymiseen ja parempaan sosiaaliseen kompetenssiin.  Opettajan lämpimyyden havaittiin toimivan suojaavana tekijänä silloin, kun vanhemmilta saatu tuki oli vähäinen tai lapsella oli vaikeuksia toverisuhteissa ja lukivaikeusriskin omaavien lasten toverisyrjintä oli vähäisempää luokissa, joissa oli myönteinen ilmapiiri. Lapset, joilla oli esiopetusvaiheessa tunnistettu riski myöhempiin lukemisvaikeuksiin, saivat luokanopettajalta tukea yleisopetuksen tunneilla enemmän kuin muut lapset, mutta osalla lapsilla taitojen ongelmat säilyivät kouluiässäkin ja heijastuivat osin myös motivaatioon ja opettajan ja oppilaan suhteen laatuun. Tulokset korostavat opettaja‒oppilassuhteen laadun merkitystä lapsen kehitykselle ja haitallisia vaikutuksia kompensoivana tekijänä.

Mika Paananen, PsL, Niilo Mäki Instituutti
Oppimisvaikeudet – minäkäsityksen ja pystyvyyden tukeminen

Puheenjohtaja Erno Lehtinen, Akatemia professori, Turun  yliopisto

Matematiikan taitojen kehityksen ja oppimisvaikeustutkimuksen näkökulma
Tuire Koponen, PsT, Niilo Mäki Instituutti

Matematiikan taitojen kehitystä ja oppimisvaikeuksia koskeva tutkimus on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenien aikana huomattavasti ja saadun tutkimustiedon valossa ymmärrämme yhä paremmin, miten matematiikan taidot rakentuvat ja mitkä ovat keskeisiä pulmakohtia esimerkiksi esi- ja alkuopetusikäisten lasten taitojen kehityksessä. Tiedämme myös, että hyvästä yleisestä tuesta huolimatta kaikki lapset eivät alkuopetusvuosien aikana saavuta riittäviä perustaitoja matematiikassa. Osalla vaikeudet näyttäisivät olevan havaittavissa jo varhaisesta vaiheesta lähtien ja tuesta huolimatta vaikeudet näyttävät melko sitkeiltä. Lisäksi pulmat matematiikan perustaidoissa, kuten laskemisessa, päällekkäistyvät usein esimerkiksi lukemisen pulmien kanssa. Miten tukea näiden lasten oppimista?

Esityksessä käydään läpi matematiikan taitojen kehitystä ja oppimisvaikeuksia koskevaa tutkimustietoa ja pohditaan, mitä tutkimusten valossa tiedämme peruslaskutaidon tukemisesta lapsilla, joilla hyvä yleinen tuki ja harjoittelu ei riitä.

Oppikirjamateriaalin laatijan näkökulma
Tuula Uus-Leponiemi, KL, oppimateriaalin tekijä

Lapsi tutustuu matemaattisiin asioihin ja käsitteisiin lähiympäristössään ja oppii erilaisia matemaattisia taitoja arkielämän yhteydessä jo kauan ennen esikouluun tuloaan. Lapset osaavat esim. laskea luettelemalla esineiden määriä. Siinä vaiheessa on tärkeätä, että lapsen oppimista ohjataan motivoivilla oppimistilanteilla ja hyvin suunnitelluilla oppimateriaaleilla oikeaan suuntaan. Tarvitaan kokeilua, kannustusta, havainnointia, johtopäätösten tekoa ja keskustelua. Pelaamalla, rakentamalla ja erilaisilla leikeillä opitaan matemaattista ajattelua käytännön tilanteissa. Vasta, kun asiat on itse kokeiltu välineillä ja selitetty ääneen, voidaan esim. yhteenlaskuun tutustua kuvan avulla. Tämän jälkeen opitaan lukusymboleilla merkitty muoto eli matematiikan kieli.

Hyvän oppimateriaalin tulee antaa opettajalle vihjeitä ja vaihtoehtoja erilaisten oppilaiden tukemiseen ja erilaisten oppimistyylien huomioimiseen. Ehdotetut havainto- ja toimintavälineet pitää olla helppoja hankkia ja käyttää sekä sellaisia, jotka sopivat mahdollisimman moniin tilanteisiin. Oppimateriaalin tulee myös tarjota opettajalle apua tukea tarvitsevien oppilaiden havaitsemiseen ja tuen tarjoamiseen sekä lasten oppimisen seurantaan. Erityisen haastavaa opettajalle ja oppimateriaalille on tarjota taitaville lapsille sellaisia ylöspäin eriyttäviä tehtäviä, jotka eivät ole seuraavan vuoden asiaa ja siten lisää lapsen turhautumista jatkossa.  Oppikirja on lapselle se henkilökohtainen osa oppimateriaalia, joka ohjaa hänen oppimispolkuaan ja joustaa hänen kykyjensä mukaan mahdollisimman hyvin.

Opettajakoulutuksen esi-ja alkuopetuksen matematiikan pedagoginen näkökulma: Matematiikkaa vuorovaikutuksessa lapsilähtöisesti, luovasti ja innostavasti
Sirpa Eskelä-Haapanen, KT, Jyväskylän yliopisto, Opettajankoulutuslaitos

Nyky-opettajankoulutuksen tulisi taata esi- ja alkuopetuksen opettajille tiedot ja taidot opettaa ja ohjata matematiikkaa luovasti ja tutkimusperustaisesti. Koulutuksen tulisi siis tarjota tulevaisuuden opettajalle myös positiivisia asenteita matematiikkaa ja matematiikan opettamista kohtaan. Niinpä koulutuksen aikana opiskelijat hankkivat hyvän ymmärryksen lapsen kognitiivisesta ikäkausikehityksestä, matemaattisesta ajattelusta ja prosesseista kuin saavat myös valmiudet ja taidot toteuttaa erilaisia matemaattisia tutkimuksia ja kokeiluja lasten kanssa. Tämä kaikki mahdollistuu parhaiten luokkahuonevuorovaikutuksessa ja todellisissa oppimisympäristöissä.

Lapsen matemaattisen ajatteluun luotua pohjaa vahvistetaan esiopetuksessa ja edelleen alkuopetuksessa tutustuttamalla ja ohjaamalla lasta tarkkailemaan arkipäivän matemaattisia ilmiöitä. Lasta kannustetaan aktiivisesti mukaan vuorovaikutteiseen oppimistapahtumaan. Lapsi oppii luokittelemaan, vertailemaan, järjestämään, ymmärtämään kymmenjärjestelmän rakentumisen sekä hän oppii yksinkertaisia yhteen-, vähennys- ja jakolaskuja. Matematiikan oppimisen edellyttämät käsitteet selvitetään perusteellisesti ja lapsilähtöisesti sekä lasta kannustetaan selittämään ajattelunsa prosesseja ja perustelemaan ratkaisujaan.  Matematiikkaa opiskellaan havainnollistaen, pelien, leikkien, matematiikkatarinoiden ja -välineiden sekä keskustelujen avulla. Lisäksi erityistä huomiota kiinnitetään lapsen myönteisen suhtautumisen säilymiseen matematiikkaa kohtaan ja hänen luoviin ratkaisuihinsa suorittaa matemaattisia työtehtäviä. Esi- ja alkuopetusikäisen lapsen matemaattiset tehtävät ovatkin aina mielenkiintoisia ja riittävän haastavia.

Matematiikan toiminnallisten tehtävien avulla myös lapsen ajattelu- ja kommunikointitaidot kehittyvät hänen tarkkaillessaan omaa ajatteluaan ja kertoessaan, miten hän ajatteli ja toimi. Vuorovaikutuksessa toimiessaan lapsi tottuu lisäksi keskittymään ja kuuntelemaan muita.

Matematiikan alkuopetus: Perustaitoja ymmärtäen ja oivaltaen
Anna-Maija Malinen, KM, luokanopettaja

Matematiikan osaaminen on mutkikas palapeli, joka muodostuu käsitteiden ymmärtämisestä, päättely- ja arviointitaidoista sekä automatisoituneista ja rutinoituneista lasku- ja menetelmätaidoista. Alkuopetuksessa luodaan pohjaa jokaiselle palapelin palaselle. Lapsen omat kokemukset, havainnot ja päätelmät sekä niistä puhuminen ja keskusteleminen luovat kivijalan käsitteenmuodostukselle ja siksi niillä on keskeinen rooli matematiikan alkuopetuksessa.

Esityksessä pohditaan ymmärtämisen ja oivaltamisen merkitystä matematiikan alkuopetuksessa sekä esitellään toiminnallisia esimerkkejä matematiikan käsitteiden pohjustamiseksi.