HYVÄ ALKU -tapahtuma tarjoaa tutkimusperustaisia tukikeinoja kasvatus- ja opetustyöhön tänä syksynä myös verkon kautta

Monien kasvatus- ja opetusalan ammattilaisten odottama maksuton HYVÄ ALKU -tapahtuma järjestetään poikkeustilanteesta johtuen sekä lähitapahtumana Jyväskylässä että koko syksyn kestävänä verkkototeutuksena. Lähitapahtuman luennot ja työpajat pidetään Sokos Hotel Alexandran tiloissa 17.–18.11.2021. Tavoitteena on saattaa uusin tutkimustieto oppimisesta, oppimisen tukemisesta ja oppimisympäristöistä lasten kanssa toimivien ammattilaisten käyttöön.

Syksyn HYVÄ ALKU -tapahtumassa on mukana yli viisikymmentä asiantuntijaa Niilo Mäki Instituutista, Jyväskylän yliopistosta, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESistä sekä Oppimis- ja ohjauskeskus Valterista. Ohjelmassa on runsaasti alan tutkijoiden ja asiantuntijoiden luentoja ja työpajoja, joissa lapsen kehityksen tukemista käsitellään erilaisista näkökulmista tutkimusta ja käytäntöä yhdistäen.

Jyväskylässä järjestettävän kaksipäiväisen tapahtuman lisäksi HYVÄ ALKU on koettavissa tänä vuonna verkon kautta. ”Koronapandemia on vaikuttanut laajasti yhteiskunnassa. Oppilaitoksissa, yrityksissä ja muissa organisaatioissa on jouduttu etsimään uusia tapoja toimia. Niilo Mäki Instituutin perinteikäs HYVÄ ALKU -tapahtumakin on tällä kertaa järjestetty uudella tavalla. Se mahdollistaa turvallisen sekä aikaa ja matkustamista säästävän osallistumisen.” kertoo Niilo Mäki Instituutin toiminnanjohtaja Juha-Matti Latvala.

Monipuolisessa verkkotapahtumassa on lähes neljäkymmentä webinaarityöpajaa, -luentoa tai luentotallennetta, jotka on teemoiteltu viiteen eri kokonaisuuteen. Niissä perehdytään esimerkiksi neuropsykiatrisiin haasteisiin ja niiden tukemiseen, kielenkehitykseen ja lukutaidon välineisiin sekä myönteisen kehityksen tukemiseen niin varhaiskasvatuksen kuin koulun puolella. Osallistujat pääsevät valitsemaan verkkotapahtumasta heitä kiinnostavat sisällöt ja osallistuminen onnistuu vaikka omalta kotisohvalta.

”Olen erittäin iloinen ja innostunut HYVÄ ALKU -verkkotapahtuman laajasta ja monipuolisesta tarjonnasta. Käykää tutustumassa 30-vuotiaan Niilo Mäki Instituutin ja  yhteistyökumppaneiden toteuttamaan ohjelmaan ja ilmoittautukaa mukaan!” rohkaisee Juha-Matti Latvala.

HYVÄ ALKU -tapahtuman toteuttaa Niilo Mäki Instituutti yhdessä Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin ja Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen asiantuntijoiden kanssa. Tapahtuman rahoittaa Opetushallitus.

Lisätiedot: Maria Haakana, koulutuspäällikkö, Niilo Mäki Instituutti, maria.haakana@nmi.fi

·
OPPIMISEN POLKUJA JA TUEN PORTAITA
tutkimusperustainen tuki kasvatus- ja opetustyössä

·
Tarjoamme varhaiskasvatuksen ja opetustoimen henkilöstölle ajankohtaista tutkimusperustaista tietoa ja menetelmiä tasavertaiseen lasten oppimisen ja kasvun tukemiseen. Tutkimuksissa on todettu, että vanhempien, opettajien ja muiden läheisten aikuisten antama tuki ja ymmärrys on oppimisvaikeustaustaisten lasten ja nuorten kohdalla erityisen tärkeää, ja positiiviset vaikutukset näkyvät pitkälle aikuisuuteen (Eloranta ym. 2018). Hyvä Alku -kokonaisuus tukee pedagogista ja erityispedagogista osaamista pitkäjänteisen tuen toteuttamiseen osana taitojen kehityksen jatkumoa edistäen ennalta ehkäisevää työotetta. Tuloksena on osaamisen kehittyminen tukea tarvitsevan oppilaan kohtaamisessa sekä hyvinvointia, osallisuutta ja oppimista edistävän pedagogiikan vahvistuminen varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Hankkeessa syntyneet menetelmät ja toimintamallit siirtyvät kasvatus- ja oppimisyhteisöihin vahvistaen oppimisen tukeen, yksilölliseen opetukseen, inkluusioon ja moniammatilliseen yhteistyöhön liittyvää osaamista.

Kokonaisuudessa on neljä osiota, joihin sisältyvät luennot ja työpajat esitellään tarkemmin alempana sivulla:

1. Yksilöllinen tuki, yhteisöllinen työ – kasvua ja oppimista hyvinvointia tukien
2. Lasten tunnetaitojen, itsesäätelyn, tarkkaavuuden ja sosiaalisen kehityksen tuki
3. Kielenkehityksen ja lukutaidon tuki – välineitä tunnistamiseen, arviointiin ja tukeen
4. Matematiikka, hahmottaminen, motoriikka – tunnista haasteet, arvioi ja tue

Kohderyhmänä on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen (1–6 lk) moniammatillinen henkilöstö. Koulutukset toteutetaan 17.–18.11.2021 asiantuntijaluentoina, työpajoina, konsultatiivisena ryhmätyöskentelynä ja  työyhteisön kehittämistehtävinä. Osallistujat valitsevat tarvitsemansa kokonaisuudet alla kuvatuista luennoista ja työpajoista.

Oppimisvaikeuksien monitieteisen tutkimuksen ja kehittämistyön yksikkö Niilo Mäki Instituutti on kouluttanut 30 vuotta lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Koulutussisällöt ovat NMI:n ja yhteistyökumppaneiden pitkäjänteisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuloksia ja kytkeytyvät siten aikaisempiin koulutushankkeisiimme.

Lisätietoa kouluttajien pätevyydestä ja osaamisesta: https://www.hyväalku.fi/2020/02/kouluttajakuvaukset-hyva-alku-2021/

---

Koulutusosiot:

1. Yksilöllinen tuki, yhteisöllinen työ – kasvua ja oppimista hyvinvointia tukien

Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen ja opetustoimen henkilöstön osallisuutta ja oppimista edistävää pedagogiikkaa tutkimusperustaisen tiedon ja toimintamallien avulla. Luennoissa ja työpajoissa perehdytään koulujen ja päiväkotien työrauhaa ja hyvinvointia tukeviin menetelmiin sekä yhteisö-, ryhmä- että yksilötasolla. Lisäksi tarkastellaan yhteisopettajuuden ja digipedagogiikan mahdollisuuksia opetustyössä.

Luennot ja työpajat:

Hyvä alku varhaiskasvatukselle  – miten päiväkodin, perheen ja lapsen rytmit kohtaavat? (luento)

Luennolla käsitellään varhaiskasvatuksen aloitusvaihetta sekä instituution ja kasvattajatiimin näkökulmasta, että perheen ja lapsen yhteisenä prosessina.  Esitys perustuu Jyväskylän yliopistossa käynnissä olevaan Trace in ECEC – Lasten sosio-spatiaaliset suhteet ja eletyt kokemukset varhaiskasvatuksen siirtymissä –hankkeeseen (Suomen Akatemia 2019-2023).

Kouluttajat:
Niina Rutanen, VTT, professori, Jyväskylän yliopisto
sekä Trace in ECEC –tiimi
·

Opettajan hyvinvoinnin yhteys oppimiseen ja motivaatioon (luento)

Kouluttaja:
Marja-Kristiina Lerkkanen, KT, professori, Jyväskylän yliopisto
·

Oppimisvaikeuksien ymmärtämisestä (luento)

Luennossa tarkastellaan oppimisvaikeuksien käsitettä ja sen kehittymistä ja merkitystä oppimisen yksilöllisyyden ymmärtämisen näkökulmasta. Pohditaan diagnoosien tarpeellisuutta ja esitetään tämänhetkiseen tutkimustietoon perustuva käsitys oppimisen ongelmien monitasoisesta ymmärtämisestä. Kuvattavan mallin keskeinen ajatus on, että oppimisen vaikeuksien taustalla on monien eri perinnöllisyyteen ja ympäristöön liittyvien ja toisiinsa vaikuttavien riski- ja kehitystä suojaavien tekijöiden vuorovaikutus. Nämä tekijät muovaavat niiden aivomekanismien kehitystä, joiden rakentumiseen perustuvat uusien taitojen oppimisen kannalta keskeiset kognitiiviset prosessit.

Kouluttaja:
Timo Ahonen, KT, Professori, Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto
·

Tukivastemalli ja tuen vaikuttavuuden seuranta (luento)

Luennolla käsitellään lukivastemallia ja mallin soveltaminen eri tyyppiseen tukeen. Tukivastemalli tarkoittaa siis tuen aikaisen yksilöllisen kehityksen (tuen vaikutusten) systemaattista seurantaa oppimisen ja koulunkäynnin tuessa. Luennolla esitellään tutkimukseen perustuvia tukivastemallin käyttöesimerkkejä koulutasoisesta, ryhmätasoisesta ja yksilöllisesta tuesta.

Kouluttajat:
Aro Mikko, PsT, erityispedagogiikan professori, Jyväskylän yliopisto
Närhi Vesa,  Dos., PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, Jyväskylän yliopisto
Karhu Anne, KT, Yliopistonlehtori (erityispedagogiikka), Itä-Suomen yliopisto
Kinnunen Anne-Mari, KM, PsM, erityisluokanopettaja, Jyväskylän kaupunki
Savolainen Hannu, KT, dosentti, erityispedagogiikan professori
Savolainen Pirjo, KL, erityispedagogiikan lehtori, ProKoulu-ohjaaja
·

Positiivisesti Ryhmässä Oppiva Varhaiskasvatus – ProVaka (luento ja työpaja)

Päiväkodin toimintakulttuurin kehittäminen sosiaalista käyttäytymistä opettavaksi. Osuus koostuu kahdesta kokonaisuudesta. Luento-osuudessa esitellään ProVaka-toimintamalli, sen teoreettiset perustat ja suomalainen sovellus. Kokonaisuutta täydentävät ProVaka-toimintamallia toteuttaneiden päiväkotien kuvaukset omasta kehittämistyöstään.  Kokonaisuuden aikana matkataan sujuvasti nojatuolista hiekkalaatikkoon, teoriasta käytäntöön, ja käydään vuoropuhelua näiden välillä.

Kouluttajat:
Närhi Vesa,  Dos., PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, Jyväskylän yliopisto
Karhu Anne, KT, Yliopistonlehtori (erityispedagogiikka), Itä-Suomen yliopisto
Noora Heiskanen, KT, VEO, Yliopistotutkija (erityispedagogiikka), Itä-Suomen yliopisto
·

Hyvinvointia koko koululle Yhteispelillä (luento ja työpaja)

Yhteispeli on Suomessa kehitetty menetelmä, jonka tavoiteena on tukea lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja, sekä vahvistaa koko kouluyhteisön hyvinvointia. Luennolla pureudutaan seuraaviin kysymyksiin Yhteispelin viitekehyksen kautta:
Mitä tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat?
Millainen kouluympäristö tukee em. taitojen oppimista?
Millaisilla käytännöläheisillä toimintatavoilla taitoja voidaan tukea?
Miten koulun aikuiset toimivat yhdessä, jotta lasten taidot vahvistuvat?

Työpajassa saadaan maistiaisia tunne -ja vuorovaikutustaitojen opettamisesta alakouluikäisille. Kokeilemme yhdessä muutamia toimintatapoja, joita Yhteispeli-menetelmä tarjoaa.

Kouluttaja:
Tiina Ojala, KM, luokanopettaja ja yliopistolehtori, Yhteispeli-kouluttaja, Tampereen normaalikoulu
Paula Alasuvanto, aineenopettaja, Yhteispeli-kouluttaja
·

Erityistä tukea yleisopetuksen luokassa – yhteisopettajuutta ja joustavaa ryhmittelyä (luento)

Luennolla perehdytään yhteisopettajuuteen ja sitä koskevan tutkimuksen, teorian ja hyvien käytänteiden jakamisen kautta. Yhteisopettajuuden kautta toteutettu joustava opetusryhmäjako sekä opetusresurssien uudelleen järjestely auttavat toteuttamaan tehostettua ja erityistä tukea yleisopetuksen luokissa. Lisäksi koulutuksessa käsitellään, miten yhteisopettajuuden toteuttamista voidaan tukea koko koulun tasolla.

Kouluttajat: 
Olli-Pekka Malinen, KT, EduClusterFinland
Iines Palmu, KM, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, väitöskirjatutkija
Juha Kontinen, KM, erityisluokanopettaja, Muuramen Mäkelänmäen koulu
·

Yhteistyön kehittäminen -workshop (työpaja)

Työpajassa pureudutaan opettajien välisen yhteistyön kehittämisen aihepiiriin.

Kouluttajat: 
Olli-Pekka Malinen, KT, EduClusterFinland
Iines Palmu, KM, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, väitöskirjatutkija
Juha Kontinen, KM, erityisluokanopettaja, Muuramen Mäkelänmäen koulu
·

Varhaiskasvatuksen toteuttaminen vuorohoidossa (luento ja työpaja)

Kouluttaja:
Kaisu Peltoperä, KM, LTO, Yliopistonopettaja, Kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
·

Kato mua: Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kasvun ja oppimisen tukeminen koulussa (työpaja)

Kouluttaja:
Merja Koivisto, KM, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
·

Opettajien digitaidot (luento ja työpaja)

Luennolla esitellään nykytilannetta opettajien digipedagogisesta osaamisesta perustuen Jyväskylän yliopistolla ja Aluehallintovirastolla tehtävään opettajien täydennyskoulutukseen, sekä alan tutkimukseen. Lisäksi käymme läpi digipedagogisen osaamisen kulmakiviä ja luomme katsauksen ajankohtaiseen alan keskusteluun.

Työpajassa tarkastellaan opettajan omaa digipedagogista osaamista DiP-menetelmän avulla, työskennellen yhdessä muiden pajaan osallistuvien kanssa. Saat käsityksen siitä, mitkä asiat sinulla on hallussa, sekä vinkkejä siitä, miten juuri sinun kannattaisi kehittää omaa digipedagogista osaamistasi.

Kouluttajat:
Marika Peltonen, FM, yliopistonopettaja
Mari Kyllönen, KT, AVI

---

2. Lasten tunnetaitojen, itsesäätelyn, tarkkaavuuden ja sosiaalisen kehityksen tuki

Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen henkilöstön osaamista tarjoamalla tukea arjen haastavien tilanteiden ylittämiseen ja lasten tunnetaitojen, itsesäätelyn, tarkkaavuuden ja sosiaalisen kehityksen tukemiseen. Käyttäytymisen säätelyn taidot ovat hyvän vuorovaikutuksen ja tavoitteellisen toiminnan perusta ja ne rakentavat perustan myöhemmälle hyvinvoinnille. Luennoissa ja työpajoissa käsitellään monipuolisesti lasten vuorovaikutustaitojen ja käyttäytymisen tukemista sekä tarkastellaan aikuisen roolia lapsen itsesäätelyn, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen taitojen tukemisessa.

Luennot ja työpajat:

Sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutustaidot (luento)

Kouluttaja:
Anna-Maija Poikkeus, PsT, dekaani, professori, Jyväskylän yliopisto
·

Keinoja arjen haastaviin tilanteisiin (luento)

Kouluttaja:
Tero Kujala, KM, lastentarhanopettaja, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
·

Haastava käyttäytyminen; sen ennaltaehkäisy ja muokkaaminen (työpaja)

Työpajassa käsitellään haastavaa käyttäytymistä. Mitä on haastava käyttäytyminen, mitä syitä sen takaa löytyy ja miten sitä analysoidaan, ennaltaehkäistään ja muokataan.

Kouluttaja:
Päivi Norvapalo, KM, ohjaava opettaja, työnohjaaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
·

Onnistumisia vuorovaikutukseen (työpaja)

Onnistumisia vuorovaikutuksen oppilaan kanssa, jolla on ilmaisun/ymmärtämisen pulmaa. Työpajassa käsitellään kommunikaation tukikeinoja eri tilanteisiin; välineitä ja vinkkejä sekä hyviä kokemuksia ja tarinoita onnistumisen kokemuksista.

Kouluttajat:
Heljä Happone, KM, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Tiina Heikkinen, KM, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
·

Aikuinen tukemassa lasten itsesäätelytaitojen kehitystä (luento)

Esityksessä tarkastellaan lapsen itsesäätelyn kehitystä eli lapsen kehittyviä taitoja säädellä tunteitaan, toimintaansa ja kognitioitaan. Avainasemassa lapsen itsesäätelyn kehityksessä ovat lasta hoitavat ja kasvattavat aikuiset. Esityksessä pohditaan aikuisen vuorovaikutuksellisia keinoja tukea lasten kehitystä näissä taidoissa.

Oman toiminnan ja tunteiden säätely ovat tärkeitä ja samalla vaativia lapsuuden kehitystehtäviä. Toiminnan säätelyyn voidaan ajatella kuuluvan esimerkiksi kyky mukauttaa omaa toimintaa joustavasti eri tilanteiden vaatimusten mukaisesti sekä kyky noudattaa näihin tilanteisiin kuuluvia sääntöjä. Tunnesäätelyllä puolestaan tarkoitetaan lapsen taitoja tunnistaa omia ja toisten tunteita sekä säädellä omaa tunneilmaisuaan. Itsesäätelytaitojen oppiminen on kytköksissä sekä lapsen neurobiologisiin tekijöihin että ympäristön hoiva- ja vuorovaikutuskäytäntöihin. Jotta ympäristön aikuiset voivat tukea lasta omien ja toisten tunteiden tunnistamisessa, tunteiden säätelyssä sekä oman käyttäytymisen hallinnassa, on tärkeää tiedostaa itsesäätelyyn liittyvät erilaiset osatekijät, niiden kehitykselliset piirteet sekä ympäristölliset keinot tukea lapsen tasapainoista kehitystä. Esityksessä tarkastellaan itsesäätelytaitojen kehitystä sekä ympäristön että yksilön näkökulmasta, jäsennetään mahdollisia itsesäätelyn pulmakohtia, sekä erityisesti pohditaan vuorovaikutuksellisia keinoja tukea itsesäätelytaitojen kehitystä.

Kouluttaja:
Sira Määttä, PsT, Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, Niilo Mäki Instituutti ja Attentio Oy
·

Itsesäätelytaitojen myönteisen kehityksen vahvistaminen (työpaja)

Työpajassa käydään läpi itsesäätelyn kehityksen tukemisen perusperiaatteet ja harjoitellaan tukitoimien suunnittelua käytännössä käytännön esimerkkien perusteella. Työpaja tähtää teoreettisen tiedon ja käytännön toimien yhdistämiseen oman työn tueksi.

Itsesäätelytaito on kykyä säädellä tunteita ja käyttäytymistä. Se on perusta lapsen sosiaalisille suhteille ja taidoille. Itsesäätelytaidot kehittyvät päivähoitoiässä kovaa vauhtia. Lasten välillä on kuitenkin suuria yksilöllisiä eroja taitojen kehittymisessä. Taitojen kehittymiseen vaikuttavat kognitiiviset taidot, lapsen ja aikuisen välinen vuorovaikutus ja kasvatuskeinot. Itsesäätelytaitojen vaikeudet voivat näyttäytyä lapsen toiminnassa esimerkiksi levottomuutena, impulsiivisuutena, arkuutena, vetäytymisenä tai aggressiivisena toimintana. Haasteet itsesäätelyssä tuovat ongelmia kaverisuhteisiin ja arjen tilanteissa toimimiseen kuormittaen myös vanhempia ja päivähoidon ammattilaisia. Aikuiset voivat kuitenkin omalla toiminnallaan vahvistaa itsesäätelytaitojen myönteistä kehitystä.

Työpajassa käydään läpi itsesäätelyn kehityksen tukemisen perusperiaatteet ja harjoitellaan tukitoimien suunnittelua käytännössä käytännön esimerkkien perusteella. Työpaja tähtää teoreettisen tiedon ja käytännön toimien yhdistämiseen oman työn tueksi.

Kouluttaja:
Sira Määttä, PsT, Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, Niilo Mäki Instituutti ja Attentio Oy
·

Itsesäätelytaitojen tukeminen varhaiskasvatuksessa leikin avulla (työpaja)

Työpajassa syvennetään itsesäätelyyn ja niiden vaikeuksiin liittyviä tietoja tutkimusten pohjalta sekä perehdytään Leikitään ja keskitytään yhdessä -hankkeen toimintamalliin, jossa 3-5-vuotiaiden lasten itsesäätelytaitojen kehitystä tuetaan varhaiskasvatuksen, perheiden ja sote-työntekijöiden yhteistyössä leikkien ja pelien avulla.

Kouluttajat: 
Liisa Klenberg, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, Niilo Mäki Instituutti
Sini Teivaanmäki, PsM, psykologi ja jatko-opiskelija, Niilo Mäki Instituutti
Päivi Moisio, KM, varhaiskasvatuksen opettaja, Niilo Mäki Instituutti
·

Maltti – Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ryhmämuotoinen tuki (luento ja työpaja)

Voidaanko tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen pulmiin vaikuttaa kouluympäristössä? Maltti – tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ryhmämuotoinen interventio on tarkoitettu tuen muodoksi lapsille, joilla on erityisesti tarkkaavuuden ylläpitämisen ja oman toiminnanohjauksen pulmia. Luennossa käsitellään menetelmästä saatuja kokemuksia ja tietoa.

Työpajassa perehdytään tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen kehitykseen ja vaikeuksien ilmenemiseen kouluiässä. Lisäksi työpajassa tutustutaan tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen tukemisen menetelmiin, erityisesti Maltti-interventioon.

Kouluttaja:
Mika Paananen, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, Niilo Mäki Instituutti, Jyväskylän yliopisto
·

Ylivilkkaiden ja tarkkaamattomien lasten tuki varhaiskasvatuksessa Tomera-konsultaatiomallin avulla (työpaja)

Työpajassa käsitellään Tomera-konsultaatiomallin toteutukseen liittyviä kokemuksia, hyötyjä ja haasteita verkkokoulutuksen käyneiden näkökulmasta. Ylivilkkaiden ja tarkkaamattomien lasten tuen suunnittelussa tärkeäksi nousevat selkeä työnjako, riittävän konkreettiset tavoitteet sekä positiivinen ja kannustava palaute.

Kouluttaja:
Satu Peitso, PsM, psykologi
·

Nepsy-näkökulma opetus ja ohjaustyöhön (työpaja)

Neuropsykiatrinen valmennus, tuttavallisemmin Nepsy-valmennus, on kuntoutus-, tuki- ja ohjausmenetelmä, jonka tavoitteena on elämänhallinnan jäsentyminen, arjen sujumisen tukeminen, uusien käyttäytymismallien löytäminen ristiriitatilanteisiin, sekä itsetuntemuksen ja eheän minäkuvan rakentaminen.

Kouluttajat:
Kirsi Salonen, KM, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Jaakko Juvonen, Nepsy-valmentaja, koulunkäynninohjaaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
·

---

3. Kielenkehityksen ja lukutaidon tuki – välineitä tunnistamiseen, arviointiin ja tukeen

Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen ja opetustoimen henkilöstön erityispedagogista osaamista tukea kehittyvää kieltä ja lukutaitoa tutkimusperustaisen tiedon, menetelmien ja toimintamallien avulla. Kieli on keskeinen ajattelun, oppimisen ja vuorovaikutuksen väline ja puhutun ja kirjoitetun kielen käyttäminen vuorovaikutuksen välineenä on edellytys yhteiskunnassa toimimiselle. Perusta näille taidoille luodaan jo varhaislapsuudessa ja sen vuoksi kasvatus- ja opetusalan ammattilaisten tekemä ennaltaehkäisevä työ ja mahdollisimman varhainen tuen tarpeen tunnistaminen on erityisen tärkeää. Luennoissa ja työpajoissa käsitellään erilaisia tutkimukseen perustuvia menetelmiä tukea eri ikäisten lasten kielen ja lukutaidon kehittymistä sekä perehdytään maahanmuuttajataustaisten lasten tukemiseen. 

Luennot ja työpajat:

Kielenkehityksen vaikeudet (luento)

Kielelliset vaikeudet muuttavat muotoaan kehityksen myötä ja ne ovat hyvin monimuotoisia. Niitä voi ilmetä esimerkiksi äännejärjestelmän tai kieliopin hallinnassa, merkitysten ymmärtämisessä ja kielen käytössä sekä ongelmina puhemotoriikassa, sananlöytämis- ja nimeämisvaikeuksina, sanavaraston suppeutena tai kielellisen muistin heikkoutena. Luennolla käsitellään kielenkehityksen vaikeuksia koulun ja varhaiskasvatuksen arjessa.

Kouluttaja:
Tiina Siiskonen, KT, erityisopettaja
·

Kielellistä tukea tarvitsevien lasten kaverisuhteet ja vuorovaikutuksen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa (luento)

Kouluttaja:
Satu Peitso, PsM, psykologi
·

Runoriemua ja tarinaleikkiä – Sanataiteen menetelmistä iloa ja intoa varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen (työpaja)

Työpajassa tutustutaan sanataidekasvatuksen tavoitteisiin, mahdollisuuksiin ja menetelmiin osana varhaiskasvatusta ja esiopetusta.

Kouluttaja:
Elina Mäkinen, LO, KM, sanataideopettaja, LUKILOKI-hanke, Jyväskylän yliopisto
·

Tartu tarinaan – Toiminnallista lukuiloa! (luento)

Kiinnostusta lukemisen maailmaan kannattaa herätellä jo ennen kuin lapsi itse lukee, sillä lukuinnostuksen varhainen tukeminen kantaa pitkälle. Miten lukuiloa voidaan tuottaa ja levittää lapsiperheille ja millaista varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toiminnallinen lukeminen on? Miten lastenkirjallisuus voidaan ottaa osaksi varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pedagogista toimintaa? Saat kuulla myös Tartu tarinaan -hankkeessa kehitetystä Lukuboksi-toimintamallista. Tule kuulemaan, miten lukuiloa voidaan tuottaa ja levittää lapsiperheille ja millaista varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toiminnallinen lukeminen on!

Kouluttaja:
Suvi Ylönen, YTM, KM, hankevastaava, Niilo Mäki Instituutti
·

Tartu tarinaan – lukuintoa toiminnallisesti ja elämyksellisesti (työpaja)

Tule mukaan keskustelemaan ja kokeilemaan, millä eri tavoin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstö voi herätellä lasten lukuiloa! Miten käyttää lastenkirjallisuutta osana varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pedagogista toimintaa? Pohditaan yhdessä myös kuinka saataisiin lukukulttuuri muuttumaan ja perheet mukaan lukutalkoisiin. Pääset tutustumaan uudehkoihin lastenkirjoihin ja aaat konkreettisia vinkkejä, joíta voit hyödyntää omassa lapsiryhmässäsi tai työssäsi.

Kouluttaja:
Suvi Ylönen, YTM, KM, hankevastaava, Niilo Mäki Instituutti
·

Jänistarinat: Lasten tarinan ymmärtämisen taitojen havainnoiminen ja tukeminen lukuhetkissä (työpaja)

Työpajassa paneudutaan 4−6 -vuotiaiden lasten kuullun ymmärtämisen taitojen kehittymisen tukemiseen ja ohjaamiseen. Huomio kohdistetaan erityisesti niihin lapsiin, joilla on huomattu puutteita kuullun ymmärtämisen taidoissa. Koulutuksessa esitellään päiväkodin varhaiskasvattajien ja lasten vanhempien yhteiseen käyttöön kehitettyä Ymmärtävän kuuntelemisen ohjelmaa, Jänistarinoita.

Kouluttaja:
Aino Mattinen, KT, yliopistonlehtori, Niilo Mäki Instituutti ja Turun opettajankoulutuslaitos
·

Nimeämisen arviointi ja kuntoutus (luento)

Millaisia menetelmiä ja välineitä nimeämisen arviointiin ja tukemiseen on tarjolla tällä hetkellä?
Esityksessä kerrotaan myös millaisia arvioinnin ja tuen välineitä on tulossa.

Kouluttajat:
Paula Salmi, FT, puheterapeutti ja
Riikka Heikkilä, PsT, neuropsykologiaan erikoistuva psykologi
·

Aikamatkalla – sujuvan lukemisen ja oikeinkirjoituksen harjoitusohjelma

Lastentutkimusklinikalla kehitetyn Aikamatkalla-harjoitusohjelman tavoitteena on erityisesti sujuvan lukemisen ja oikeinkirjoittamisen harjoittaminen ryhmässä tehtävien harjoitusten ja kotitehtävien avulla. Työpajassa perehdytään sujuvan lukemisen ja oikeinkirjoittamisen harjoittamiseen.

Kouluttaja:
Nina Kultti-Lavikainen, PsL, kehityksen ja kasvatuksen erikoispsykologi, psykoterapeutti, neuropsykologi, Jyväskylän kaupungin perheneuvola ja NMI
·

Ekapelin käyttö mobiililaitteella (työpaja)

Työpajassa tutustutaan Ekapelin ominaisuuksiin sekä sen käyttöön lukemaan oppimisen tukena. Työpajassa käytetään omaa tablettia tai mobiililaitetta.

Kouluttajat: 
Juha-Matti Latvala, FT, toiminnanjohtaja, Niilo Mäki Instituutti
Marika Peltonen, FM, projektisuunnittelija, Niilo Mäki Instituutti
·

Toiminnallista ja tarinallista ohjelmointia

Työpajassa tutustutaan siihen, mitä ohjelmointi ja ohjelmoinnillinen ajattelu tarkoittavat varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja alkuopetuksessa. Osallistujat pääsevät kokeilemaan käytännössä erilaisia tapoja ja työvälineitä ohjelmoinnin soveltamiseen toiminnallisesti, tarinallisesti ja leikinomaisesti.

Kouluttajat:
Merja Kuosmanen, KM, lehtori
Tuula Nousiainen, KTT, erityisasiantuntija
·

Kun lukemaan oppiminen ei suju (työpaja)

Kouluttajat:
Kirsi Salonen, KM, ohjaavaopettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Sari Ahila, KM, ohjaavaopettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
·

Motivaatio ja minäpystyvyys hitaasti lukemisessa kehittyvillä lapsilla (luento)

Motivaatio-ongelmat ovat yleisiä lukemaan oppimisessa vaikeuksia kohdanneilla lapsilla. Näillä lapsilla on usein heikko minäpystyvyys, eli he eivät luota kykyynsä suoriutua onnistuneesti lukemista vaativista tehtävistä. Luennossa käsitellään DysGeBra ja ReadDrama -hankkeissa kerättyjen aineistojen pohjalta sitä, miten motivaation eri osatekijät ovat yhteydessä lukutaidon kehittymiseen. Lisäksi pohditaan keinoja, joilla opettaja voi tukea heikosti lukevan lapsen oppimismotivaatiota ja minäpystyvyyttä. Olisiko Ekapeli-oppimispelistä tai lukuteatterista tähän apua?

Kouluttaja:
Miia Ronimus, PsT, tutkijatohtori, Niilo Mäki Instituutti
·

Lukuteatteri lukusujuvuuden kehittymisen tueksi (luento ja työpaja)

Perehdymme lukuteatteritoimintaan lukemisen kohdennetun tuen muotona ja kuulemme alustavia tuloksia ReadDrama -tutkimuksesta. Lukuteatterissa lukemisen päämäärä on oppia tulkitsemaan ja ilmaisemaan näytelmätekstejä, mikä harjoittaa oppilaan luetun ymmärtämisen, lukusujuvuuden ja ilmaisevan ääneenlukemisen taitoja. Taitojen lisäksi lukuteatteri tukee oppimismotivaatiota tarjoamalla merkittävän oppimiskokemuksen tavoitteellisen ryhmätyöskentelyn, itsensä ylittämisen ja saavuttamisen muodossa. Nämä tekijät saattavat kohentaa oppilaan käsitystä itsestään oppijana ja lukijana ja parempaan oppimismotivaation pitkällä aikavälillä.

Kouluttajat: 
Jarkko Hautala,  PsT, psykologi, Akatemiatutkija, Niilo Mäki Instituutti
Enni Junttila, FM, draamakasvatuksen opettaja, aineenopettaja, Niilo Mäki Instituutti
·

Uusia välineitä luetun ymmärtämisen arviointiin (luento)

Luetun ymmärtäminen on moniulotteinen taito, jonka arviointi perinteisin menetelmin on ollut työlästä. Osana DigiLukiSeula ja ReadDrama -hankkeita olemme kehittäneet nopean verkkovälitteisen tehtävän luetun ymmärtämisen arviointiin. Luennolla esittelemme kehitystyön tuloksia ja kliinisiä havaintojamme tehtävätyypin soveltuvuudesta myös luetun ymmärtämisen harjoituksiin.

Kouluttajat:
Maria Paananen, KM, EO, Niilo Mäki Instituutti
Jarkko Hautala, PsT, akatemiatutkija, Niilo Mäki Instituutti
·

Monikielisten lasten kielellisten taitojen ja sanavaraston kehittäminen varhaiskasvatuksessa (työpaja)

Työpajassa keskustellaan siitä, miksi oman äidinkielen tukeminen on tärkeää ja millä keinolla sitä voidaan tukea varhaiskasvatuksessa. Lasten sanavaraston kehittämisen lisäksi käsitellään myös vanhempien tukemisen keinoja kielikasvatustyössään. Pääset pohtimaan oman työpaikan keinoja ja mahdollisuuksia monikielisten lasten kielen tukemiseen ja eri kulttuurien esille tuomiseen.

Kouluttaja:
Adrienn Jalonen, FT, Niilo Mäki Instituutti
·

Maahanmuuttajaoppilaiden sanavaraston kehittäminen kaunokirjallisuuden avulla (työpaja)

Työpajassa esitellään monipuolisia tutkimuksiin perustuvia sanojen merkitysten oppimistekniikoita ja sananselitysteknikkoita. Yhteiseen harjoitteluun käytetään kaunokirjallisia tekstejä, hankeessa kehitettyä korttipeliä ja erilaisia kielieleikkejä. Mietitään yhdessä sanojen merkityksiä ja suomen kielen erikoisuuksia maahanmuuttajaoppilaan näkökulmasta, ja keksitään yhdessä uusia tapoja heidän suomen kielen osaamisen tukemiseen.

Kouluttaja:
Adrienn Jalonen, FT, Niilo Mäki Instituutti
Annastiina Kettunen, FM, Niilo Mäki Instituutti
·

Selkeän kielen työpaja

Selkeän kielen työpajassa tutustutaan lyhyesti selkokielen perusteisiin ja harjoitellaan tekstin selkeyttämistä käytännössä. Työpajassa on myös mahdollisuus tutustua selkokielisiin materiaaleihin.

Kouluttaja:
Riikka Tuohimetsä, KM, aineenopettaja, eo, Selkokeskuksen asiantuntija
·

Kokosanamenetelmään ja kuviin pohjautuva KPL-menetelmä (työpaja)

Kokosanamenetelmään ja kuviin pohjautuva KPL-menetelmä kehittää oppijan käsite- ja sanavarastoa sekä tutustuttaa häntä kirjoitettuun suomen kieleen.

Kouluttajat:
Ritva Korhola, KM, erityisluokanopettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Tiina Ervelius, KM, erityisluokanopettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
·

Helposti lähestyttävää digipedagogiikkaa monilukutaidon tueksi (työpaja)

Monilukutaitoa tarvitaan kaikkialla. Työpajassa tarjotaan konkreettisia ja matalalla kynnyksellä toteutettavia ideoita monilukutaidon tukemiseen digitaalisia työvälineitä hyödyntäen. Osallistujat pääsevät tutustumaan esimerkiksi kamerakynämenetelmän sekä digitaalisen tarinankerronnan soveltamiseen varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja alkuopetuksessa.

Kouluttajat:
Merja Kuosmanen, KM, lehtori
Tuula Nousiainen, KTT, erityisasiantuntija
·

---

4. Matematiikka, hahmottaminen, motoriikka – tunnista haasteet, arvioi ja tue

Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen henkilöstön erityispedagogista osaamista tarjoamalla keinoja matematiikan, hahmottamisen ja motoriikan kehityksen tukemiseen ja yksilöllisten oppimispolkujen rakentamiseen. Varhainen tuen aloittaminen ja sen oikea kohdentaminen edellyttää tietoa kehityksen ja oppimisen kehityksestä. Luennoissa ja työpajoissa käsitellään oppimisen haasteiden ilmenemistä,  tutkimukseen perustuvia varhaisen tuen muotoja sekä matematiikan, hahmottamisen ja motoristen taitojen haasteisiin liittyvien tunteiden ja minäuskomusten merkitystä. Lisäksi varhaiskasvatuksen ja opetushenkilöstön pedagogista osaamista tuetaan tarjoamalla mahdollisuus henkilökohtaiseen neuvontaan oppimisen tuen kysymyksissä.

Luennot ja työpajat:

Nallematikka: Lasten matemaattisten taitojen havainnoiminen ja tukeminen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa (työpaja)

Työpajassa paneudutaan pienten lasten matemaattisten taitojen kehittymiseen ja kehittämiseen. Varhaisen puuttumisen menetelmänä esitellään varhaiskasvatuksen tarpeisiin kehitettyä 4–5-vuotiaiden lasten matemaattisten oppimisvalmiuksien kehittämisohjelmaa Nallematikkaa. Nallematikka on varhaiskasvatuksen tarpeisiin kehitetty pienten lasten matematiikkaohjelma, jonka tavoitteena on lasten oppimisvalmiuksien tukeminen ja matemaattisten oppimisvaikeuksien ennaltaehkäiseminen.

Kouluttaja:
Aino Mattinen, KT, yliopistonlehtori, Niilo Mäki Instituutti ja Turun opettajankoulutuslaitos
·

Matematiikkaan liittyvät uskomukset eskarissa ja koulupolun alkuvaiheessa – kehittyminen ja yhteys taitoon (luento)

Kouluttaja:
Tuire Koponen, dosentti, neuropsykologian erikoispsykologi, Niilo Mäki Instituutti, Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteen ja psykologian tiedekunta
·

Liikkuvaa matikkaa – matematiikan toiminnallinen opetus – tutkimustietoa ja käytännön demoja (työpaja)

Miten liikunnan lisääminen koulupäivään ja matematiikan oppitunneille vaikuttaa matematiikan oppimistuloksiin? Miten oppilaat ja opettajat kokevat tämän? Tutkittua tietoa ja vinkkejä Suomesta ja maailmalta. Teemme myös toiminnallisia harjoituksia esikoulun ja alakoulun matematiikkaan liittyen.

Kouluttajat:
Sirpa Sneck, tutkija, erityisopettaja, LIKES-tutkimuskeskus
Heidi Syväoja, tutkija, LIKES-tutkimuskeskus
·

Hahmotushäiriön ilmeneminen ja tunnistaminen lapsen arjessa (luento)

Kouluttajat:
Juha Lahti, KM, erityisluokanopettaja, työnohjaaja, Niilo Mäki Instituutti
Suvi Ylönen, YTM, KM, hankevastaava, Niilo Mäki Instituutti
Mika Minkkinen, KM
·

Hahmotushäiriöisen lapsen tukeminen sekä monialaisen yhteistyön ja perheen merkitys tuen suunnittelussa (työpaja)

Kouluttajat:
Juha Lahti, KM, erityisluokanopettaja, työnohjaaja, Niilo Mäki Instituutti
Suvi Ylönen, YTM, KM, hankevastaava, Niilo Mäki Instituutti
Mika Minkkinen, KM
·

Liikkuva varhaiskasvatus – näin me sen teimme!

Mitä hyötyä on liikkuvasta varhaiskasvatuspäivästä? Kuinka arjen pienillä muutoksilla kehität toimintakulttuuria liikkuvampaan suuntaan? Työpajassa kuulet konkreettisia ideoita ja kokemuksia Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman toteutuksesta. Varoitus: työpaja saattaa sisältää toimintaa/liikettä!

Kouluttajat:
Nina Korhonen, asiantuntija, varhaiskasvatuksen liikunnallistaminen, Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelma
Kirsi Naukkarinen, yhteyspäällikkö, Liikkuva koulu -ohjelma
·

Motorisen oppimisen vaikeudet (luento ja työpaja)

Heikot motoriset taidot ovat yhteydessä mm. oppimisen, toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden ongelmiin, sekä fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Työpajassa pääset kokeilemaan miltä motoriikan oppimisvaikeus voi tuntua, ja samalla saat mukaasi käytännönläheisiä vinkkejä vaikeuden tunnistamiseen ja tukemiseen. Motorisen oppimisen vaikeuksien varhainen tunnistaminen on tärkeää, jotta voidaan vähentää mahdollista ongelmien syvenemistä.

Kouluttajat:
Piritta Asunta LitT, projektitutkija, Likes
Ida Mälkönen, TtM, fysioterapeutti
·

Erityinen tuki esiopetuksessa (työpaja)

Kouluttajat:
Päivi Lång, KM, ohjaavaopettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Pasi Remes, KM, ohjaavaopettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
·

Materiaalimaistiaiset: arjessa toimivia materiaaleja vuorovaikutuksellisesti keskustellen (työpaja)

Kouluttajat:
Tiina Heikkinen, KM, ohjaavaopettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Anu Pakkanen, KM, ohjaavaopettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
·

Oppimisen tuen neuvonta (neuvontakioski)

Livepalvelu oppimisen tukeen liittyvissä kysymyksissä.

Kouluttajat:
Päivi Lång, KM, ohjaavaopettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Pasi Remes, KM, ohjaavaopettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
·

---

Ahila Sari, KM, ohjaava Opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

Ahonen Timo, PsT, Kehityspsykologian professori, Neuropsykologian erikoispsykologi
Ahonen toimi työuransa alkupuolella perheneuvolapsykologina ja on yksi Niilo Mäki Instituutin ja sen Lastentutkimusklinikan perustajista. Hänen tutkimuksensa ja kliininen kokemuksensa liittyy monin tavoin oppimisvaikeuksiin ja niiden ymmärtämiseen. Hän on ollut mukana useiden laajojen lapsen kehitystä, oppimista ja oppimisvaikeuksia koskevien pitkittäistutkimusten suunnittelussa ja toteuttamisessa (Lasten lievät motoriset vaikeudet, Jyväskylän lukivaikeuksia koskeva pitkittäistutkimus, Alkuportaat -tutkimus ja Tikapuu –tutkimushanke).  Hän on myös toiminut kouluttajana NMIn oppimista ja oppimisvaikeuksia koskevissa kehitysyhteistyöhankkeissa useissa Afrikan maissa 1990 luvun alkupuolelta lähtien. Oppimisvaikeuksiin liittyen hän on julkaissut tieteellisten artikkelien lisäksi myös ammattilaisille tarkoitettuja oppikirjoja ja arviointivälineitä.

Alasuvanto Paula, KM, Aineenopettaja
Paula on ollut kehittämässä ja toteuttamassa Yhteispelin toimintatapoja oppilaidensa kanssa ja käynyt Yhteispeli -kouluttajan perehdytyskoulutuksen (6 viikkoa) sekä on kouluttanut NMI:n koordinoimissa Yhteispeli -koulutushankkeissa vuodesta 2016 alkaen.

Asunta Piritta, LitT, tutkija, LIKES
Asunta on väitellyt lasten motorisen oppimisen vaikeuden tunnitamisesta ja tukemisesta kouluympäristössä. Hänen erityistä osaamisalaansa on myös liikunnan soveltaminen tukea tarvitseville lapsille.Käytännön liikuntaa Asunta on ohjannut psykiatristen lasten telinevoimistelusta vaikeasti kehitysvammaisten henkilöiden vesijumppiin. Opetuskokemusta liikunan alalta Asunnalla on yläkoulusta ja lukiosta sekä yliopistosta että Lasten liikunnanohjaajan (LALI) – näyttötutkinnon parista. Asiantuntija- ja kehittämistöitä hän on tehnyt SKLU:ssa kehitysvammaisten harrasteliikunnan kehittäjänä ja koulutuksen suunnittelijana sekä Suomen CP-liiton Mukaan-hankkeessa projektitutkijana. Hän oli myös mukana asiantuntijaryhmässä kirjoittamassa Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016 julkaisua sekä suosituksen tieteellisiä perusteluita motorisen oppimisen vaikeuden näkökulmasta. Lisäksi Asunnalla on liikunnan alueella ollut useita luottamustehtäviä ja tällä hetkellä hän toimii VAU:n koordinoimassa soveltavan liikunnanopetuksen verkostossa sekä THL:n TOIMIA -verkoston lasten ja nuorten toimintakyky asiantuntijatyöryhmän jäsenenä. Hänet on valittu myös LTS:n ja VLN:n koordinoiman erityisliikunnan tutkimus- ja koulutustyöryhmän jäseneksi vuosiksi 2016 – 2018. Asunta on myös kansainvälisesti aktiivinen. Hän on koordinoimassa Suomeen kansainvälistä DCD-13 kongressia, joka pidetään 5.-8.6.2019 Jyväskylässä. Lisäksi hän on mukana Special Olympics- järjestön ´Social Inclusion´ EU-projektissa.

Ervelius Tiina, KM, erityisluokanopettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

Happonen Heljä, KM, erityisluokanopettaja, luokanopettaja, viittomakielentulkki, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Heljä on erikoistunut kuulovammoihin ja kuulonäkövammoihin sekä monitarpeisten oppilaisiin liittyviin opetusjärjestelyihin ja menetelmiin. Hänen osaamistaan on myös kielellisten taitojen ja kommunikaation tukeminen sekä viittomakieli.

Hautala Jarkko,  PsT, psykologi, Akatemiatutkija, Niilo Mäki Instituutti
Jarkko on kognitiivisen psykologian alan tutkija, jonka erityisosaamista ovat lukemisen ja oppimisen aikaiset kognitiiviset prosessit aina sanantunnistuksesta luetun ymmärtämiseen niin aikuisilla lukijoilla kuin tyypillisesti kehittyvillä kuin oppimisvaikeuksia omaavilla lapsilla. Tutkimuksissaan hän on hyödyntänyt erityisesti katseenseurantateknologiaa. Lisäksi Jarkko on tutkinut oppimisteknologian hyödyntämistä alkuopetuksessa niin luonnontiedon opetuksessa kuin lukemaan oppimisen tukena, sekä tiedonhaun aikaisia kognitiivisia prosesseja. Vuodet 2006-2018 Jarkko työskenteli Jyväskylän yliopistossa, ja vuodet 2018-2023 Jarkko työskentelee akatemiatutkijana Niilo Mäki Instituutissa, missä hän johtaa ReadDrama-tutkimusta, jossa selvitetään lukuteatteri-toiminnan vaikuttavuutta lukivaikeuden kuntoutuksessa.

Heikkilä Riikka, PsT, Niilo Mäki Instituutti ja Hippo Terapiaklinikka
Heikkilä on tutkija, neuropsykologiaan erikoistuva psykologi ja kouluttaja. Hän on toiminut yli kymmenen vuoden ajan opetushenkilökunnan täydennyskouluttajana aiheinaan muun muassa lukivaikeudet, lukemisen tukeminen ja oppimisvaikeuksien päällekkäistyminen. Heikkilä on ollut mukana kehittämässä sekä kirjallisia että tietoverkkovälitteisiä lukemissujuvuuden arviointi- ja harjoittelumenetelmiä. Tällä hetkellä Heikkilä toimii vastuullisena tutkijana Niilo Mäki Instituutissa arviointimenetelmien uudistustyön parissa. Heikkilä toimii myös neuropsykologina Hippo Terapiaklinikalla, jossa hän kuntouttaa kouluikäisiä lapsia, joilla on oppimisvaikeuksia. Työn ohessa hän opiskelee neuropsykologian erikoistumiskoulutuksessa.

Heikkinen Tiina, KM, erityisluokanopettaja, työnohjaaja, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Tiina on toiminut pitkään erityisluokanopettajana opettaen lapsia, joilla on haastetta kielessä, tarkkaavuudessa, toiminnanohjauksessa ja käytöksessä. Häneltä löytyy erityisosaamista varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa toimimisesta.  Tiinan vahvuudet ovat oppimisen haasteissa liittyen kieleen ja matematiikkaan, varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen sekä perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Jalonen Adrienn, FT, Niilo Mäki Instituutti
Jalonen toimii Niilo Mäki Instituutissa Lukumummi ja -vaari -toiminnan hankevastaavana. Lukumummit ja -vaarit ovat seniori-ikäisiä vapaaehtoisia jotka käyvät kouluissa lukemassa lasten kanssa, tavoitteena lasten lukutaidon tukeminen ja lukumotivaation lisääntyminen. Jalonen vastaa myös Jyväskylässä toimivasta Oman äidinkielen lukukerhosta, jossa maahanmuuttajalapset lukevat kirjoja omalla äidinkielellään. Jalonen on kiinnostunut maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen opetuksesta ja oman äidinkielen käytön lisäämisestä arjessa ja koulussa. Jalonen kouluttaa maahanmuuttajavanhempien kohtaamisesta, oman äidinkielen käyttömahdollisuuksista ja maahanmuuttajaoppilaiden sanavaraston kehittämisestä.

Junttila Enni, FM, draamakasvatuksen opettaja, aineenopettaja, Niilo Mäki Instituutti
Aineenopettajana Enni Junttilalla on kokemusta niin peruskoulun ala- ja yläluokilta kuin lukiostakin. Vuodet 2016-2018 hän työskenteli Jyväskylän yliopiston Avoimen yliopiston draamakasvatuksen yliopistonopettajana. Sittemmin hän on työskennellyt siellä tuntiopettajana draamakasvatuksen ja kirjoittamisen oppiaineissa. Lisäksi Ennillä on pitkän linjan kokemus lasten ja nuorten teatterin ohjaajana, ja hän myös harrastaa näyttelemistä. Tällä hetkellä Enni työskentelee Niilo Mäki Instituutissa ReadDrama -hankkeen projektikoordinaattorina (2019-2021) ja aloittelee taidekasvatuksen väitöskirjatutkimusta, jossa aiheena hänellä on teatteriopetuksen arviointi ja palaute.

Juvonen Jaakko, Neuropsykiatrinen valmentaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

Karhu Anne, KT, Yliopisto-opettaja, Erityispedagogiikka, Itä-Suomen yliopisto
Karhu työskentelee erityispedagogiikan yliopisto-opettajana opettajankoulutuksessa, työskentelee tutkijana sekä toimii kouluttaja. Karhulla on pitkä työkekemus laaja-alaisena erityisopettajana peruskoulusta ja hän on ollut mukana kehittämässä koulu ja kuntatasoista toimintamallia erityisesti käyttäytymisen ongelmien kohtaamiseen lähikoulussa. Karhu työskentelee ProKoulu-tutkimusryhmässä, jossa kehitetään oppilaiden käyttäytymisen tukea kaikille tuen kolmelle portaalle. Karhu on tehnyt väitöskirjaansa käyttäytymisen tehostetusta tuesta ja pilotoinut Suomeen Check in Check out (CICO) tehostetun tuen toimintamallin toivotun käyttäytymisen tukemiseen.

Kettunen Annastiina, FM äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, tohtorikoulutettava, Niilo Mäki Instituutti
Kettunen toimii Niilo Mäki Instituutissa Lukumummi ja -vaari -toiminnan ylläpitohankkeessa projektityöntekijänä. Kettunen on aiemmin työskennyt useassa Niilo Mäki Instituutin ja Jyväskylän yliopiston tutkimus- ja kehittämishankkeessa, kuten Kielellisten taitojen ja lukemisen tukeminen, jossa hän on ollut kehittämässä mm. sanaston oppimista tukevaa peliä. Kettunen tutkii väitöskirjassaan edistyneiden suomenoppijoiden kielenkäyttöä.

Kinnunen Anne-Mari, KM, erityisluokanopettaja ,projektitutkija, Jyväskylän yliopisto

Klenberg Liisa, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi
Liisa Klenberg on neuropsykologi, joka toimii kliinisen työn ohella tutkijana, kouluttajana ja työnohjaajana. Hänellä on pitkä käytännön työkokemus lasten ja nuorten neuropsykologisesta arvioinnista ja kuntoutuksesta sekä yhteistyöstä koulujen kanssa. Tutkimustyössä hän on kiinnostunut toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden kehittymisestä sekä näiden vaikeuksien arviointimenetelmistä ja interventioista. Liisa on vetänyt NMI:ssa Leikitään ja keskitytään- ja Leikitään ja keskitytään yhdessä -hankkeitta, joissa kehitetään pienten lasten vanhemmille sekä varhaiskasvatukseen suunnattuja toiminnanohjauksen interventioita.

Koivisto Merja, KM, ohjaava opettaja, erityisopettaja, luokanopettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Koivistolla on monipuolista kokemusta opettajan, erityisasiantuntijan ja hallinnon töistä sekä kouluttamisesta. Hän on toiminut asiantuntijana useissa OKM:n, OPH:n, THL:n ja OAJ:n kansallisissa hankkeissa sekä Euroopan komission ja Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskuksen kansainvälisissä kehittämishankkeissa. Koiviston vahvuusalueita ovat oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämisen käytänteet ja normit, vaativan erityisen tuen, koulupudokkuuden ja syrjäytymisen kysymykset, inkluusio, opiskeluhuolto ja monialainen yhteistyö.

Kontinen Juha, KM, EO
Juha työskentelee erityisluokanopettajana Muuramessa. Hän on tehnyt kokoaikaista yhteisopetusta vuodesta 2013. Kontinen on kehittänyt Leikarin yhteisopetusmallin, jossa opetus toteutetaan erityisopettajan ja luokanopettajan yhteistyönä. Kontinen toimii NMI:n täydennyskouluttajana yhdessä Olli-Pekka Malisen ja Iines Palmun kanssa. Jyväskylän yliopiston opettajaopiskelijoille suunnattua yhteisopettajuus -kurssia Kontinen on opettanut yhdessä Anna Rytivaaran kanssa vuodesta 2016.

Koponen Tuire, PsT, tutkija, Jyväskylän yliopisto
Tuire on neuropsykologian erikoispsykologi, jonka erikoisosaamista on matematiikan oppimisvaikeudet ja kuntoutus.

Korhonen Nina, Asiantuntija, Liikkuva varhaiskasvatus, LIKES

Kujala Tero, KM, erityisluokanopettaja, lastentarhanopettaja, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Teron vastuulla on autismikirjoon liittyvät opetukselliset ja kuntoutukselliset menetelmät sekä strukturointi opetuksen ja arjen selkiyttäjänä. Lisäksi Teron vastuulla on haastava käyttäytyminen, sen ennaltaehkäisy ja muokkaaminen sekä sosiaalisten- ja tunnetaitojen tukeminen.

Kultti-Lavikainen Nina, kehityksen ja kasvatuksen erikoispsykologi, PsL, kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi, lastentarhanopettaja
Nina työskentelee Niilo Mäki Instituutin ja Jyväskylän kaupungin perheneuvolan Lastentutkimusklinikalla vastaavana psykologina. Työssään hän kohtaa lasten ja nuorten oppimisvaikeuksia, neuropsykiatrisia vaikeuksia sekä koulunkäynnin pulmia. Oppimisvaikeuksien ja neuropsykiatristen vaikeuksien arvioinnin ja kuntoutuksen lisäksi työ koostuu vanhempien tukemisesta sekä koulun henkilökunnan ja psykologien konsultaatiosta ja työnohjauksesta. Lastentutkimusklinikalla tehdyn työn näkökulmasta Nina on ollut kirjoittamassa Kummi -sarjan julkaisuja: Kummi 4 oppimisvaikeuksien arvioinnista, Kummi 5 lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäkuntoutuksesta sekä Kummi 15 toiminnanohjauksen ryhmäkuntoutuksesta. Nina työskentelee lisäksi Niilo Mäki Instituutin kouluttajana. Koulutukset liittyvät oppimisvaikeuksien arviointiin, kuntoutukseen ja erilaisten oppimisvaikeuksien päällekäistymiseen. Lisäksi koulutukset ovat kohdentuneet lukemisen ja kirjoittamisen, luetun ymmärtämisen ja opiskelustrategioiden sekä toiminnanohjauksen vaikeuksiin ja em. taitojen tukemiseen. Kognitiivisen terapiatyön myötä koulutuksen teemat ovat liittyneet myös lasten neuropsykiatrisiin vaikeuksiin, itsetunnon kysymyksiin sekä oppimisvaikeuksien ja psykiatristen ongelmien kytkeytymiseen.

Kuosmanen Merja, KM, lehtori
Merja Kuosmanen toimii lehtorina Jyväskylän normaalikoulussa. Kuosmanen on toiminut 20 vuotta alkuopetuksen opettajana.  Hän on toiminut vuosien ajan täydennyskouluttajana OPStuki2016- hankkeissa sekä ENorssiverkoston ohjaajakouluttajana. Tablet-avusteinen oppiminen on yksi Kuosmasen pedagogisista kehittämiskohteista. Kuosmanen toimi vuosina 2018-2020 LUKILOKI- luku- ja kirjoitustaidon oppimisen ja opetuksen koulutusohjelman erityisasiantuntijana. Päävastuualueinaan koulutuksen sisällöntuotanto ja täydennyskouluttajana toimiminen. Kuosmanen ja Nousiainen vastasivat tiimiparina LUKILOKI-koulutuksen valinnaisjaksoista Kamerakynän pedagogiikkaa sekä Ohjelmointi osana oppimista.

Korhola Ritva, KM, erityisluokanopettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

Kyllönen Mari, KT
Kyllönen on tarkastellut väitöskirjassaan opettajien teknologian käyttöä ja hyväksymistä, sekä opettajan uran aikaisen digipedagogisen osaamisen muovautumista. Aiemmin Kyllönen on työskennellyt mm. luokanopettajan, vs. koulunjohtajan ja Lasten Parlamentti -koordinaattorin tehtävissä Jyväskylän ja Saarijärven kaupunkien, Nuori Suomi ry:n ja Jyväskylän normaalikoulun palveluksessa, sekä opettajankouluttajan, apurahatutkijan ja projektitutkijan tehtävissä Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella. OpenDigi-hankkeen puitteissa Kyllönen on tutkinut myös opettajankouluttajien ja opettajaopiskelijoiden digipedagogista osaamista ja sen kehittämistä. Tällä hetkellä Kyllönen työskentelee opetustoimen ylitarkastajana Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa.

Lahti Juha, Kasvatustieteiden maisteri, erityisluokanopettaja, työnohjaaja
Lahti toimii projektikoordinaattorina Niilo Mäki Instituutissa aikuisten hahmottamistaitojen tuki –hankkeessa (2018). Hakkeen tavoitteena on tuottaa hahmotushäiriöisten työikäisten toimintakyvyn kehittämiseen verkkopohjainen harjoitusohjelmisto. Lisäksi hankkeen tavoitteena on kouluttaa mentor -verkosto toimintakykyä tukevan ja kehittävän harjoittelun ohjaajiksi. Työuransa Lahti on tehnyt Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Onervassa. Hän on toiminut erityisluokanopettajana kieli-, kuulo-, näkö- ja autisminkirjon sekä monitarpeisten oppilaiden opettajana. Vuodesta 2002 Lahti toimi Onervan oppimispäällikkönä vastuualueenaan erilaisten tukitoimien ja konsultointien organisointi ja toteuttaminen lähikoulua käyville oppilaille ja heidän kanssaan työskenteleville. Lahti on myös koulutukseltaan työnohjaaja.

Latvala Juha-Matti, FT, toiminnanjohtaja
Latvala on Niilo Mäki Instituutin toiminnanjohtaja. Hän on väitellyt vuonna 2006 kodin ja koulun yhteistyön tukemisesta tieto- ja viestintätekniikan avulla. Hänellä on myös luokanopettajan koulutus. Aiemmin Latvala on toiminut vastaavana tutkijana Suomen Akatemian rahoittaman ReadAll-hankkeen Niilo Mäki Instituutin osuudessa ja projektipäällikkönä LukiMat-hankkeen lukemisen osa-alueella sekä osallistunut Ekapeli-oppimispelin sisältöjen kehittämiseen. Latvalan koulutusten teemat liittyvät pääosin Ekapeliin ja sen käyttöön lukemaan oppimisen tukena sekä LukiMat-verkkopalveluun.

Lerkkanen Marja-Kristiina, KT, professori ja tutkimuksesta vastaava varajohtaja, Jyväskylän yliopisto
Lerkkanen toimii professorina Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella ja tutkimuksesta vastaavana varajohtajana. Hänen tutkimusaloinaan on esimerkiksi opettaja-oppilasvuorovaikutuksen, opetuksen laadun sekä ympäristötekijöiden merkitys oppimiselle ja motivaatiolle, luku- ja kirjoitustaidon sekä matematiikan taitojen kehitys, lukivaikeudet, kouluun kiinnittyminen ja siirtymävaiheet sekä vanhempien ja opettajien kasvatuskumppanuus.

Lång Päivi, KM, erityisopettaja, erityislastentarhanopettaja, näönkäytön ohaaja, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Päivi vastaa näkövammoihin ekä monitarpeisten oppilaisiin liittyvistä opetusjärjestelyistä ja menetelmistä. Lisäksi hänen vastuullaan on varhaiserityisopetus sekä varhaiskasvatuksen ja koulun nivelvaihe.

Malinen Olli-Pekka, KT, erityisluokanopettaja
Malisen päätyö on tällä hetkellä Lead Expert -tehtävä Jyväskylän yliopiston, ammattikorkeakoulun ja koulutuskuntayhtymä Gradian omistamassa koulutusvientiyhtiössä EduCluster Finlandissa. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän työskenteli tutkijana, projektipäällikkönä, kouluttaja sekä varatoiminnanjohtajana Niilo Mäki Instituutissa. Osana Niilo Mäki Instituutin työtään hän vastasi vastaa Suomen Akatemian tutkimuksesta, jonka aiheena on opettajien minäpystyvyys ja kollektiivinen pystyvyys. Lisäksi Malinen vastasi Niilo Mäki Instituutin osuudesta Jyväskylän yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin yhteisessä ProKoulu-tutkimuksessa, jossa kehitettiin oppilaiden toivottua käyttäytymistä tukeva koko koulun toimintamalli. Malisen kiinnostuksen kohteita ovat muun muassa opettajien ammatillinen kehittymisen menetelmät ja minäpystyvyys, inklusiivinen opetus, yhteisopettajuus, käyttäytymisen tuki, Kiinan koulujärjestelmä sekä suomalaistyylisen koulutuksen toteuttaminen muissa kulttuureissa. Malinen on työskennellyt myös erityisluokanopettajana Tampereella ja tutkijana Itä-Suomen yliopistossa. Suomen lisäksi hän on asunut ja työskennellyt Kiinassa, Yhdysvalloissa sekä Alankomaissa tutustuen läheisesti kunkin maan koulujärjestelmään ja opetuksen käytänteisiin. Malisen Niilo Mäki Instituutissa pitämien koulutusten aiheita ovat olleet inklusiivinen opetus, luokan työrauhaa parantavien tukitoimien suunnittelu ja ohjaus, opetushenkilökunnan pystyvyyden kehittäminen, yhteisopettajuus sekä opettajien ammatillinen kehittyminen ns. Lesson Study -työskentelyn kautta.

Mattinen Aino, KT, erikoistutkija, Turun opettajankoulutuslaitos
Tällä hetkellä Mattinen työskentelee erikoistutkijana Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkimushankkeissa (Decin, May) joissa kehitetään matemaattisia ja kielellisiä interventioita varhaiskasvatuksen tarpeisiin. Lisäksi Mattinen on aikaisemmin toiminut tutkijana Niilo Mäki Instituutissa ja tuolloin kehittänyt harjaannuttamisohjelmia, joiden avulla varhaiskasvatuksen henkilöstö voi tukea pienten lasten matemaattisten taitojen ja kuullun ymmärtämisen taitojen kehittymistä. Varhaiskasvatuksen kenttä on Mattiselle tuttu, sillä hän on toiminut aikaisemmin lastentarhanopettajana. Kaikki interventiotutkimukset ja harjaannuttamisohjelmat on kokeiltu ja toteutettu tiiviissä yhteistyössä päiväkotien varhaiskasvattajien kanssa. Koulutuksissa käsitellään, miten pienten lasten matemaattisten tai kuullun ymmärtämisen taitojen kehittämistä voidaan toteuttaa lasta kiinnostavien, leikinomaisten ja toiminnallisten menetelmien avulla.

Minkkinen Mika, KM, Niilo Mäki Instituutti
Mika Minkkinen toimii projektisuunnittelijana Niilo Mäki Instituutissa aikuisten hahmottamistaitojen tuki –hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on tuottaa hahmotushäiriöisten työikäisten toimintakyvyn kehittämiseen verkkopohjainen harjoitusohjelmisto. Lisäksi hankeen tavoitteena on kouluttaa mentor-verkosto toimintakykyä tukevan ja kehittävän harjoittelun ohjaajiksi. Aiemmin Minkkinen on toiminut matemaattisten aineiden opettajana sekä ohjaavana opettajana Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Onervassa.

Moisio Päivi, KM, varhaiskasvatuksen opettaja, Niilo Mäki Instituutti
Päivi Moisio on varhaiskasvatuksen opettaja ja kasvatustieteen maisteri. Hän toimii tällä hetkellä Niilo Mäki Instituutin Leikitään ja keskitytään yhdessä -hakkeessa projektisuunnittelijana. Leikitään ja keskitytään yhdessä on ylivilkkaiden lasten perheille suunnattu tukimalli, jossa ylivilkkaiden lasten ja heidän perheidensä elämää pyritään tukemaan aikuisen ja lapsen yhteisen leikin kautta. Päivi on sekä ollut mukana suunnittelemassa ja kehittämässä toimintaa aiemmassa Leikitään ja keskitytään  -hankkeessa että toiminut lasten ryhmien ohjaajana. Leikitään ja keskitytään yhdessä  -hankkeen lisäksi Päivi työskentelee projektitutkijana Jyväskylän, Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen yhteisessä OPH:n rahoittamassa KOPA-hankkeessa (Kohti parempaa sosio­emotionaalisten taitojen tukemista varhaiskasvatuksessa). Päivillä on kokemusta lasten kanssa työskentelystä ja vahva tuntuma varhaiskasvatuksen arkeen.

Mäkinen Elina, LO, KM, projektisuunnittelija, LUKILOKI-hanke, Jyväskylän yliopisto
Mäkinen on toiminut kouluttajana sanataiteen parissa sekä varhaiskasvatuksen opettajana sekä kouluttajana ja sisällön suunnittelijana LUKILOKI-hankkeessa.

Mälkönen Ida, fysioterapeutti, TtM
Mälkönen on fysioterapeutti, terveystieteiden opettaja sekä kouluttaja. Hän on aiemmin toiminut kliinisessä kuntoutustyössä lasten fysioterapian parissa, opetustehtävissä sekä järjestötyössä Suomen CP-liitossa. Hän on työssään Innostun liikkumaan -hankkeen (2013-2017) koulutuskoordinaattorina pyrkinyt lisäämään motorisiin taitoihin liittyvien haasteiden tunnettuutta pyrkimällä tavoittamaan niin päiväkodit, koulut, liikuntaseurat kuin järjestötoimijatkin. Mälkösen pitämissä koulutuksissa aiheina ovat olleet motoriikan oppimisvaikeuden ja lievempien motoriikan haasteiden tunnistaminen ja tukeminen koulu- ja varhaiskasvatusympäristöissä. Lisäksi Mälkönen omaa vahvan taustan eri alojen ammattilaisten tekemästä yhteistyöstä, jonka ansiosta koulutukset hyödyttävät useiden eri alojen ammattilaisia muun muassa kasvatus-, opetus- ja kuntoutusalalla.

Määttä Sami, PsT, tutkija
Määttä työskentelee tutkijana Jyväskylän yliopistossa. Hän on aiemmin työskennellyt mm. Itä-Suomen yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin yhteisessä ProKoulu-tutkimuksessa, jossa kehitettiin oppilaiden toivottua käyttäytymistä tukevaa koko koulun toimintamallia. Määttä on erityisen kiinnostunut nuorten motivaatiosta ja sen tukemisesta sosiaalista ympäristöä muokkaamalla. Ennen ProKoulua Määttä työskenteli NMI:n Motivoimaa-hankkeessa, jossa tutkittiin ammattiin opiskelevien nuorten motivaatiota ja opiskelun tukemista. Lisäksi hän on on ollut mukana Mielen hyvinvointi- ja Polkuja läpäisyn tehostamiseen –hankkeissa. Määtän pitämien koulutusten aiheina ovat olleet motivoitumattomien opiskelijoiden tunnistaminen (toinen aste) ja tukeminnen kouluympäristöön sopivien motivaationäkemysten pohjalta.

Naukkarinen Kirsi, Yhteyspäällikkö, Liikkuva koulu, LIKES

Norvapalo Päivi, KM, erityisopettaja, työnohjaaja STOry, fysioterapeutti, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Norvapalo on toiminut 22 vuotta ohjaavana opettajana. Koulutusteemoista hänen vahvinta osaamisaluettaan ovat haastava käyttäytyminen, strukturointi arjen selkiyttäjänä, sosiaalisten ja tunnetaitojen tukeminen sekä autismin kirjon asiakkaat. Koulutuksissa ja työnohjauksissa asiakasryhmien tai teemojen ei kuitenkaan tarvitse liittyä autismikirjoon vaan Norvapalo on työssään kouluttanut laajasti ylipäätään erityisten lasten, nuorten ja aikuisten asioissa. Hänen koulutuksissa on usein läsnä hyvin moniammatillisesti osallistujia. Työuransa alussa Norvapalo työskenteli neljä vuotta fysioterapeuttina. Hän on toiminut opetus-, kasvatus-, sosiaali- ja lastensuojelualalla työnohjaajana vuodesta 2007. Työnohjauksessa hänellä on työyhteisöjä, ryhmiä sekä yksilötyönohjauksia.

Nousiainen Tuula, KTT, erityisasiantuntija
Nousiainen toimii erityisasiantuntijana Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella, missä hän työskentelee opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen parissa luku- ja kirjoitustaidon oppimisen ja opetuksen koulutusohjelmassa LUKILOKIssa. Hän on väitellyt pelinomaisen oppimisen alueelta ja työskennellyt noin 15 vuoden ajan erilaisissa digitaaliseen pedagogiikkaan liittyvissä projekteissa mm. Jyväskylän yliopiston Agora Centerissä ja Koulutuksen tutkimuslaitoksella sekä Opetushallituksessa.

Närhi Vesa,  Dos., PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, Jyväskylän yliopisto
Närhillä on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus opetushenkilökunnan täydennyskoulutuksesta. Koulutuksen aiheet ovat liittyneet hänen työhönsä tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Erityisessä fokuksessa koulutuksiin liittyen Närhillä on ollut tarkkaavuuden- ja käyttäytymisen ongelmat, painottuen koulun keinoihin tukea lapsia, joilla näitä ongelmia on. Närhillä on mittava kokemus sekä yksilökohtaisten että koko luokkaa ja koulua koskevien tukitoimien suunnittelun ohjauksesta. Hän on myös ollut mukana kehittämässä oppaita tukitoimien suunnitteluun päiväkodista yläkouluun. Tällä hetkellä Närhi toimii tutkijana Jyväskylän yliopistossa.

Ojala Tiina, Luokanopettaja, yliopiston lehtori
Tiina on ollut  kehittämässä ja toteuttamassa Yhteispelin toimintatapoja oppilaidensa kanssa ja käynyt Yhteispeli -kouluttajan perehdytyskoulutuksen (6 viikkoa) sekä on kouluttanut NMI:n koordinoimissa Yhteispeli -koulutushankkeissa vuodesta 2016 alkaen.

Paananen Maria, KM, EO
Paananen toimii hankevastaavana Niilo Mäki Instituutissa Lukivaikeuksien seulontamenetelmän päivitys ja digitalisointi –hankkeessa ja aikuislukion erityisopettajana Gradiassa. Hankkeessa valmistellaan digitaalista lukivaikeuksien seulontamenetelmää nuorille ja aikuisille käytössä olevan seulontamenetelmän pohjalta (Holopainen ym. 2004). Paananen on aiemmin työskennellyt erityisopettajana sekä perusasteella että päivälukiossa. Jyväskylän yliopistossa Paananen on toiminut yliopistonopettajana erityispedagogiikan oppiaineessa ja projektitutkijana Suomen Akatemian Lasten luku- ja laskutaidon sujuvuus –hankkeessa

Paananen Mika, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi
Mika Paananen on työskennellyt pitkään kliinisessä työssä, erityisesti lasten ja nuorten oppimisvaikeuksien tutkimukseen ja kuntoutukseen sekä tarkkaavuuden ja käyttäytymisen ongelmiin liittyvissä tehtävissä. Paananen on työskennellyt useassa projektissa, joissa on kehitetty ja tutkittu koulujen eritysopetukseen soveltuvia tukimenetelmiä. Tällä hetkellä Paananen työskentelee tutkijana Jyväskylän yliopistossa sekä Niilo Mäki Instituutissa. Paanasen koulutukset ovat tähdänneet lasten ja nuorten tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen sekä käyttäytymisen kouluinterventioiden toteuttamiseen.

Pakkanen Anu, KM, ohjaava opettaja, erityisluokanopettaja, käsityön- ja kuvataiteenopettaja, voimauttavan valokuvan menetelmäohjaaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Anulla on monipuolinen kokemus erityisluokanopettajan, käsityönopettajan ja kuvataideopettajan työstä. Erityisluokanopettajana hän on työskennellyt pääasiassa esi- ja alakouluikäisten lasten kanssa, joilla on kielellinen erityisvaikeus. Lisäksi oppilailla on ollut haasteita mm. tarkkaavuudessa, toiminnanohjauksessa, tunne-elämän säätelyssä ja käyttäytymisessä. Anun vahvuusalueilla ollaan, kun puhutaan kielellisen erityisvaikeuden vaikutuksista oppimiseen ja koulunkäyntiin, arjen strukturoinnista ja kuvittamisesta, sekä lasten ja vanhempien kohtaamisesta.

Palmu Iines, KM, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, väitöskirjatutkija
Palmulla on monipuolisesti kokemusta erityisluokanopettajan, opinto-ohjaajan sekä tutkijan työstä ja hän on työskennellyt kaikilla kouluasteilla. Tällä hetkellä hän toimii ohjaavana opettajana Oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa ja työstää väitöskirjaa. Tätä ennen hän on toiminut tutkijana NMI:llä ProKoulu-tutkimuksessa ja hallituksen kärkihankkeen arviointityöryhmässä. Palmun kiinnostuksen kohteita ovat käyttäytymisen ongelmien ja kouluvaikeuksien päällekkäistyminen, käyttäytymisen ja motivaation tuki, yhteisopettajuus sekä eriyttäminen ja strukturointi inklusiivisessa opetuksessa.  Lisäksi hän on opiskellut Yhdysvalloissa tutustuen paikalliseen koulujärjestelmään ja -käytänteisiin erityispedagogiikan ja vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien näkökulmista. Palmun pitämien koulutusten aiheita ovat mm. käyttäytymisen ja opiskelumotivaation tukeminen, yhteisopettajuus, sekä strukturointi ja eriyttäminen tuen pedagogisina toteutuskeinoina sekä erityisopettajan konsultatiivinen työote .

Peitso Satu, PsM, neuropsykologiaan erikoistuva psykologi ,Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Satu pyrkii työssään edistämään erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten psyykkistä hyvinvointia ja koulunkäyntiä. Sadun työnkuva on monipuolinen sisältäen esi- ja perusopetusikäisten lasten ja nuorten oppimisvaikeuksien ja koulunkäynnin haasteiden arviointia sekä tukitoimien suunnittelua monialaisesti. Satu toimii myös kouluttajana esim. kielen kehityksen tukemisesta, neuropsykologian näkökulmasta oppimisessa,  tarkkaavuudesta, toiminnanohjauksesta ja ADHD:sta.

Peltonen Marika, FM, yliopistonopettaja
Peltonen toimii Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella yliopistonopettajana. Hänen vastuullaan siellä on tietotekniikan ja sen pedagogisen käytön opettaminen. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri, pääaineenaan opetusteknologia. Peltonen on aiemmin työskennellyt tutkimuksen hallinnan ja koordinoinnin parissa Jyväskylän yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin yhteisessä ProKoulu-tutkimuksessa, jossa kehitetään oppilaiden toivottua käyttäytymistä tukevaa koko koulun toimintamallia sekä hankevastaavan sijaisena Kielellisten taitojen ja lukemisen tukeminen -hankkeessa. Sitä ennen mm. LukiMatissa, hän ollut mukana kehittämässä ja suunnittelemassa Ekapeliä.  Peltosen pitämien koulutusten aiheita ovat olleet Ekapeli ja LukiMat, tietotekniikkaa erityisopettajille, ohjelmoinnin filosofiaa, lisäksi hän kouluttaa esim. wordin, excelin ja powerpointin käyttöstä opetuksen tukena, erilaisia kokonaisuuksia Ekapelistä sekä ohjelmoinnin pedagogiikkaa.

Peltoperä Kaisu, LTO, KM, yliopiston opettaja, Jyväskylän yliopisto
Kaisu Peltoperä toimii Jyväskylän yliopistossa varhaiskasvatuksen yliopistonopettajana ja väitöskirjatutkijana. Peltoperä tekee vuorohoitoa käsittelevää väitöskirjaa Suomen Akatemian rahoittamaan Perheet 24/7 –tutkimushankkeeseen. Hän on toiminut myös tutkijana ja kouluttajana ESR:N rahoittamassa Ohoi-osaamista vuorohoitoon –kehittämishankkeessa, jonka johtoajatuksena oli työhyvinvoinnin lisääminen osaamista vahvistamalla. Peltoperä on myös kouluttanut ympäri Suomen vuorohoidon työntekijöitä mm. OPH:n täydennyskoulutuksissa.

Poikkeus Anna-Maija, Professori, kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Poikkeus on Jyväskylän yliopistonOpettajankoulutuslaitoksen kasvatustieteen professori. Hän on myös tiedekunnan dekaani. Hänen erikoisalojaan ovat varhais- ja alkukasvatus, erityisesti lasten kehitys ja oppiminen.

Remes Pasi, KM, erityisluokanopettaja, työnohjaaja STOry, Avekki-kouluttaja, Nepsy-valmentaja, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Pasi vastaa kouluturvallisuudesta ja on erikoistunut haastavaan käyttäytymiseen ja työrauhan ylläpitämiseen. Lisäksi hänen osaamisaluettaan on psyykkisesti oireilevan oppilaan kohtaaminen ja työssäjaksaminen ja työhyvinvointi.

Ronimus Miia, PsT, tutkijatohtori, Niilo Mäki Insituutti
Miia Ronimus,  työskentelee tutkijatohtorina Niilo Mäki Instituutin ReadMore-hankkeessa. Hänen tutkimuksensa kohdistuu motivaatioon liittyvien tekijöiden rooliin lukivaikeuksien kuntoutuksessa ja lukutaidon kehityksessä.

Rutanen, Nina , VTT, professori, Jyväskylän yliopisto
Rutanen toimii Jyväskylän yliopiston Kasvatustieteiden laitoksella varhaiskasvatustieteen professorina. Hänen tutkimuksensa ovat keskittyneet alle kolmivuotiaiden lasten vertaisvuorovaikutukseen sekä varhaiskasvatuksen arkeen instituution, tilan ja siirtymien näkökulmasta. Hän koordinoi Jyväskylän yliopistolla Trace in ECEC – Lasten sosio-spatiaaliset suhteet ja eletyt kokemukset varhaiskasvatuksen siirtymissä –hanketta, jossa tutkitaan siirtymiä ja lasten polkuja varhaiskasvatukseen ja varhaiskasvatuksessa (Suomen Akatemia, 2019-2023).

Salmi Paula, FT, puheterapeutti, tutkija
Salmi toimii tutkijana Niilo Mäki Instituutin Inlärning och stöd -hankkeessa. Hän kehittää uusia välineitä lukutaidon ja nimeämisen arviointiin ja seurantaan. Salmi on ollut mukana kehittämässä  suomenkielisiä ja ja ruotsinkielisiä lukemisen arviointivälineitä ja kuntoutusmateriaaleja sekä tekee kliinistä kuntoutustyötä oppimisvaikeuslapsien parissa. Salmen tutkimuksen ja koulutuksen aiheina ovat nimeämisen ja lukemissujuvuuden vaikeuksien tunnistaminen sekä niiden tukeminen ennen kouluikää ja kouluiässä.

Salonen Kirsi, KM, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

Savolainen Hannu, KT, dosentti, erityispedagogiikan professori
Savolaisella on kolmenkymmenen vuoden kokemus opetushenkilökunnan perus- ja täydennyskoulutuksesta Suomessa ja useissa kehitysyhteistyömaissa erityispedagogiikan ja inklusiivisen opetuksen tematiikoista. Viime vuosina Savolaisen koulutustyö on keskittynyt käyttäytymisen ongelmien ennaltaehkäisyyn kouluntasoisilla tukitoimilla, sekä ongelmiin puuttumiseen yksilöllisillä tukitoimilla. Nämä koulutukset perustuvat kymmenen vuotta kestäneeseen aktiiviseen tutkimustoimintaan aihepiiristä. Savolainen toimii erityispedagogiikan professorina Jyväskylän yliopistossa.

Savolainen Pirjo, Kl, erityispedagogiikan lehtori, ProKoulu-ohjaaja
Savolaisella on viiden vuoden kokemus erityisopettajan työstä, josta vuosi erityiskoulun rehtorina, yli kymmenen vuoden kokemus opettajankoulutuksesta sekä yli kuuden vuoden kokemus tutkimus ja koulun kehittämishankkeista komiportaiseen tukeen ja käyttäytymisen pulmien ennaltaehkäisyyn liittyen. Savolainen on osallistunut vuodesta 2012 lähtien ProKoulu hankkeen suunnitteluun, tutkimukseen, materiaalien tuotantoon sekä ohjaajakoulutuksen toteutukseen. Lisäksi Savolainen on toiminut vuodesta 2013 alkaen yli kymmenen ProKoulun ohjaajana sekä kolmen päiväkotiyksikön ohjaajana vastaavanlaisessa ProVaka-hankkeessa puolentoista vuoden ajan. Viimeisen vuoden hän on osallistunut asiantuntijana sekä ruotsinkielisen ProSkola hankkeen että eurooppalaiseen Erasmus-hankkeeseen, joissa kehitetään ProKoulu-toiminallin kaltaista koulun kehittämistyötä. Tällä hetkellä Savolainen työskentelee Niilo Mäki instituutissa ja sekä Itä-Suomen että Jyväskylän yliopistossa.

Siiskonen Tiina KT, erityisopettaja
Tiina on työskennellyt viime vuosina muun muassa Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa erityisasiantuntijana, Niilo Mäki Instituutissa tutkijana sekä Oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa ohjaavana opettajana. Hänellä on pitkä kokemus sekä erityisopettajien koulutuksesta että opetushenkilöstön täydennyskoulutuksesta. Hän on julkaissut paljon pääasiassa kielellisiin oppimisvaikeuksiin, lukemaan oppimiseen sekä oppimisen tukemiseen liittyviä artikkeleita, kirjojen lukuja sekä oppimateriaaleja yksin ja yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Tiina on osallistunut myös useiden tämän alan oppi- ja käsikirjojen toimittamiseen ja väitellyt kielenkehityksen vaikeuksien ja lukemaan oppimisen vaikeuksien välisistä yhteyksistä.  

Sneck Sirpa, Erityisopettaja, tutkija, LIKES

Syväoja Heidi, Tutkija, LIKES

Teivaanmäki Sini, PsM, Niilo Mäki Instituutti
Sini Teivaanmäki on koulutukseltaan psykologian maisteri. Hän työskentelee Niilo Mäki Instituutin Leikitään ja keskitytään yhdessä -hankkeessa projektitutkijana ja valmistelee väitöskirjaa alle kouluikäisten lasten toiminnanohjauksen vaikeuksista ja taitojen tukemisesta Leikitään ja keskitytään -toimintamallin avulla. Sini oli mukana myös aiemmassa Leikitään ja keskitytään -hankkeessa (2017-2019), jossa tutkimukseen painottuvan työn lisäksi Sini veti vanhempien ryhmiä. Niissä hän pääsi kuulemaan monipuolisesti vanhempien kokemuksia toimintaan osallistumisesta.

Tuohimetsä Riikka, KM, aineenopettaja, eo, Selkokeskuksen asiantuntija
Tuohimetsä on yrittäjä, erityisopettaja ja aineenopettaja (kotitalous, englanti). Hän on työskennellyt mm. Oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa Jyväskylässä, jossa kiinnostui selkokielestä oppilaiden arjen tarpeiden myötä. Riikka mukauttaa informoivia ja kaunokirjallisia tekstejä selkokielelle. Hän myös kouluttaa selkokielestä ja toimii selkokielen asiantuntijana oppimateriaaliprojekteissa.

Ylönen Suvi, KM, YTM
Suvi Ylönen toimii projektitutkijana Hahmottamisen kuntoutus -hankkeessa, jossa kehitetään kuntouttavia menetelmiä hahmotushäiriöihin ja tuotetaan tietopalvelua hahmotusvaikeuksista. Ylönen kouluttaa hahmotusvaikeuksien näyttäytymisestä arjessa ja hahmotusvaikeuksille annetuista merkityksistä. Hän on kiinnostunut kokemusasiantuntijuustiedosta ja oppimisvaikeuksista yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Ylönen on myös erityispedagogiikan jatko-opiskelijana Jyväskylän yliopistossa.

Kehu oppilaita onnistumisista, se kannattaa! Näin voidaan tiivistää monille tutun ProKoulu-hankkeen tuoreet tutkimustulokset, joiden mukaan kouluissa esiintyviin työrauhan ja käyttäytymisen ongelmiin voidaan vaikuttaa kohdennetulla positiivisella palautteella ja koko koulun yhteisillä toimintatavoilla. ProKoulua kehittäneet Jyväskylän yliopiston professori Hannu Savolainen ja dosentti Vesa Närhi sekä neuropsykologian erikoispsykologi Mika Paananen kertovat Niilo Mäki Instituutin Hyvä Alku -tapahtumassa torstaina 20.9.2018 ProKoulu-tutkimushankkeen keskeiset tulokset sekä jatkosuunnitelmista toiminnan levittämisestä suomalaisiin kouluihin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama nelivuotinen ProKoulu-tutkimushanke on toteutettu Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopiston sekä Niilo Mäki Instituutin yhteistyönä. Hankkeen aikana kehitettiin kansainvälisten kokemusten perusteella suomalaisiin peruskouluihin sopiva koko koulun toimintamalli, jossa koululle luodaan yhteiset tavoitteet ja oppilaiden käyttäytymistä ohjataan positiivisen palautteen avulla.
“ProKoulu-hankkeen keskeinen ajatus on käyttäytymisen ohjaaminen kohdennetun positiivisen palautteen avulla”, Hannu Savolainen kertoo. “Positiivisen palautteen teho on yllättänyt monet opettajat, mutta tutkimustenkin mukaan se on tehokkain tapa ohjata lasten ja nuorten käyttäytymistä toivottuun suuntaan.”

ProKoulu-hankkeeseen osallistui yli 60 koulua oppilaineen ja opettajineen. Kaikki koulut kävivät läpi saman yhdeksänvaiheisen ohjelman kolmen vuoden aikana. Tutkimuksessa seurattiin toimintamallin vaikuttavuutta ja laajasta aineistosta on nyt saatu alustavat tulokset.
“Käyttäytymishäiriöt ja kiusaaminen vähenevät ja opettajien kollektiivinen pystyvyys käyttäytymisen ohjaamisessa lisääntyy”, Savolainen ja Närhi kiteyttävät.

PROKOULU-TOIMINTAMALLI TUKEE OPETTAJIEN KASVATUSOSAAMISTA

ProKoulu -hankkeessa kehitetyssä toimintamallissa koko koulun toimintakulttuuria kehitetään vaiheittain tukemaan opettajien kasvatusosaamista. Tuen kehittäminen aloitetaan käyttäytymisen yleisen tuen rakentamisesta, koulun yhteisistä käyttäytymisodotuksista, niihin perustuvista toimintaohjeista, käyttäytymisen opettamisesta ja onnistumisiin keskittyvän palautteen avulla ohjaamisesta. Nyt ProKoulu-toimintaan on taas mahdollista päästä mukaan.
“Tavoitteena on saada ProKoulu -toimintaa levitetyksi pitkäjänteisen koulutuksen ja ohjauksen avulla. Tälle toiminnalle ei ole erillistä rahoitusta, mutta jo nyt kunnat voivat ostaa kehittämistoimintakokonaisuuden itse hankkimallaan rahoituksella”, Savolainen ja Närhi kertovat.

Hyvä Alku -tapahtuma Jyväskylän Paviljongissa 20.–21.9.2018
www.hyvaalku.fi

Lisätiedot:
Hannu Savolainen, erityispedagogiikan professori, Jyväskylän yliopisto, hannu.k.savolainen@jyu.fi,  040 8054894
Vesa Närhi, dosentti, Jyväskylän yliopisto, vesa.m.narhiyu.fi, 0505980928

Kapteeni käskee tai Seuraa johtajaa ovat hauskoja leikkejä, mutta tiesitkö, että ne ovat lapselle myös loistavaa treeniä? Erilaiset leikit ja pelit tarjoavat luontaisen ja innostavan tavan harjoitella toiminnanohjauksen taustalla olevia tärkeitä taitoja yhdessä lapsen kanssa. Syyskuussa 20.–21.9.2018 järjestettävässä Hyvä Alku -tapahtumassa luennoiva neuropsykologian erikoispsykologi ja Leikitään ja keskitytään -hankkeen johtaja Liisa Klenberg kertoo, miksi toiminnanohjauksen taidot ovat tärkeitä ja kuinka näitä taitoja voidaan harjoitella erilaisten leikkien ja pelien kautta jo pienten lasten kanssa.

Leikki on lapselle luontainen ja hauska tapa harjoitella erilaisia tärkeitä taitoja. Niilo Mäki Instituutin toteuttamassa Leikitään ja keskitytään -hankkeessa kehitetään ja tutkitaan toimintamallia, jolla tuetaan 4–5 -vuotiaiden vilkkaiden lasten toiminnanohjausta ja itsesäätelyä. Hankkeen toimintamalli pohjautuu Uudessa-Seelannissa kehitettyyn ENGAGE-ohjelmaan (Enhancing Neurocognitive Growth with the Aid of Games and Exercise Programme).  Ajatuksena on tukea itsesäätelyn kehitystä vanhempien ja lasten yhteisten leikkien ja pelien avulla.
“Lapsen ja aikuisen yhteisen leikin avulla harjoitellaan toiminnanohjauksen taitoja, kuten kykyä hillitä omia reaktioita, toimia pitkäjänteisesti sekä tarpeen tullen ponnistella tärkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Nämä taidot ovat eräänlaisia ydintaitoja, jotka tutkimusten mukaan ennustavat elämässä pärjäämistä vielä aikuisuudessakin”, neuropsykologian erikoispsykologi Liisa Klenberg kertoo.

ITSESÄÄTELYN PULMIIN KANNATTAA PUUTTUA JO VARHAIN

Erilaisia toiminnanohjauksen osataitoja tarvitaan oman käyttäytymisen, muistin, ajattelun ja tunteiden säätelyyn. Lapsen itsesäätelyn ongelmat ovat yleinen vanhempia huolestuttava asia ja tyypillinen syy hakea tukea kasvatukseen. Lapsi voi olla huomattavan levoton ja hänen voi olla vaikea keskittyä sekä hillitä tunteitaan tai toimintaansa. Pulmat havaitaan usein myös päiväkodissa, jossa ryhmässä toimiminen asettaa haasteita kehittyville toiminnanohjauksen taidoille.
“Käyttäytymisen säätelyyn ja keskittymiseen liittyviä pulmia mietitään päivähoidossa paljon. Lapsen taitoja tuetaan esimerkiksi ohjaavien kuvien ja palautteen avulla, ja niitä voidaan myös tietoisesti harjoitella leikin kautta – onhan leikki varhaiskasvatuksen ydinosaamista. Uudessa-Seelannissa ENGAGE-menetelmää onkin jo sovellettu varhaiskasvatuksessa”, kertoo Klenberg.

Harjoittamalla toiminnanohjauksen taitoja jo varhaisessa vaiheessa voidaan ennaltaehkäistä mahdollisia tulevaisuuden ongelmia ja niiden kasaantumista. Pitkittäistutkimuksissa itsesäätelyn pulmilla on todettu olevan vahva yhteys niin oppimiseen koulussa kuin työkykyyn ja hyvinvointiin aikuisuudessa.

TOIMINNANOHJAUKSEN KEHITTYMISTÄ VOI TUKEA LEIKKIEN AVULLA

Itsesäätelyn ja toiminnanohjauksen taidot kehittyvät voimakkaasti 4–6-vuoden iässä, ja arkipäivän malli sekä ohjaus vaikuttavat kehitykseen vahvasti. Lapset saavat aikuisilta ohjausta toiminnan säätelyyn luonnostaakin, mutta osa lapsista tarvitsee ”buustausta” taitojen harjoittelussa. Yhteiset leikit tarjoavat mukavan, lapsille luontaisen ja innostavan mahdollisuuden tärkeiden taitojen harjoitteluun.
“Esimerkiksi pelien sekä erilaisten liikunta- tai rentoutusleikkien avulla voi treenata lapsen kanssa tärkeitä toiminnanohjauksen taitoja mukavalla tavalla”, Klenberg muistuttaa. “Samalla vanhemmille tai muille ohjaaville aikuisille voi syntyä myös oivalluksia sekä lapsen toiminnanohjauksen haasteista että vahvuuksista.”

Hyvä Alku -tapahtuma Jyväskylän Paviljongissa 20.–21.9.2018
 

Lisätiedot:
Liisa Klenberg , Leikitään ja keskitytään hankejohtaja, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, liisa.klenberg@nmi.fi, www.keskitytaan.fi
Maria Haakana, koulutuspäällikkö, Niilo Mäki Instituutti, maria.haakana@nmi.fi, www.hyvaalku.fi

Syyskuisessa Jyväskylässä riittää vilskettä, kun kahdeksatta kertaa järjestettävä Hyvä Alku -tapahtuma kokoaa Jyväskylän Paviljonkiin 20.–21.9.2018 noin 2000 lasten oppimisesta ja kehityksestä kiinnostunutta ammattilaista eri puolelta Suomea.

Hyvä Alku -tapahtuman tavoitteena on saattaa uusin tutkimustieto oppimisesta, oppimisen tukemisesta ja oppimisympäristöistä lasten kanssa toimivien ammattilaisten käyttöön. Tälläkin kerralla ohjelmassa on runsaasti alan tutkijoiden ja asiantuntijoiden luentoja ja työpajoja, joissa lapsen kehityksen tukemista käsitellään erilaisista näkökulmista tutkimusta ja käytäntöä yhdistäen. Mukana on yli viisikymmentä asiantuntijaa Niilo Mäki Instituutista, Jyväskylän yliopistosta sekä valtion erityiskoulutusta Valteri Onervasta.
“Tapahtuman ohjemaa katsoessa voi iloita siitä, että tieto ja ymmärrys kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisesta lisääntyy jatkuvasti. Näyttää siltä, että tänä vuonna kiinnostusta herättävät erityisesti leikkiin, itsesäätelyyn, tunteisiin liittyvät teemat. Myös myöhemmin syksyllä julkaistavaan oppimisen vaikeuksia käsittelevään kirjaan pohjautuvat luennot ovat täyttyneet nopeasti”, Niilo Mäki Instituutin koulutuspäällikkö Maria Haakana kertoo.

ENTISTÄ ENEMMÄN KAIKILLE AVOINTA OHJELMAA

Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen ammattilaisille suunnattujen luentojen ja työpajojen lisäksi Niilo Mäki Instituutin järjestämässä Hyvä Alku -tapahtumassa on tänä vuonna tavallista enemmän kaikille avointa ohjelmaa. Niilo Mäki Instituutin toiminnanjohtaja Juha-Matti Latvala rohkaiseekin aiheesta kiinnostuneita vanhempia sekä alan opiskelijoita tulemaan rohkeasti mukaan tapahtumaan.
“Niilo Mäki Instituutti on oppimisvaikeuksien monitieteisen tutkimuksen ja kehittämistyön yksikkö, jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena on tuoda oppimisvaikeuksia koskevaa uutta tietoa esille. Hyvä Alku -tapahtuma tarjoaa hienon mahdollisuuden keskustella monien eri oppimis- ja kasvatusalan asiantuntijoiden ja tutkijoiden kanssa, ja kuulla mitä uutta ja ajankohtaista on tapahtumassa eri hankkeissa.”

Tapahtuman yhteydessä järjestettävässä oppimateriaalinäyttelyssä kuullaan tänä vuonna mielenkiintoisia puheenvuoroja, kun puolen tunnin välein alkavat tietoiskut tuovat lavalle eri alojen asiantuntijoita koko tapahtuman ajan.
“Tietoiskulavalla kuullaan sekä Niilo Mäki Instituutin että yhteistyökumppaneidemme uusimpia kuulumisia. Luvassa onkin vinkkejä sekä kotiin että kouluun”, Maria paljastaa.

Lisäksi lavalla nähdään myös stand up esityksiä, kun Jaakko Suomala ja Markus Försti nousevat lavalle klo 12 molempina päivinä, aiheinaan opettajan työ ja vähävaraisten arki.

 

Hyvä Alku -tapahtuma Jyväskylän Paviljongissa 20.–21.9.2018
www.hyvaalku.fi

Lisätiedot:
Maria Haakana, koulutuspäällikkö, Niilo Mäki Instituutti, maria.haakana@nmi.fi, 050 361 09 73
Juha-Matti Latvala, toiminnanjohtaja, Niilo Mäki Instituutti, juha-matti.latvala@nmi.fi, 050 441 4043

Lukemisen vaikeus näyttäytyy suomen kielessä tyypillisesti hitaana ja kangertelevana lukemisena. Jo ensimmäisen luokan aikana suomalaislapset oppivat lukemaan kohtuullisen tarkasti, mutta heikoimmat lukijat tarvitsevat lukemiseen moninkertaisesti aikaa. Vaikka yläkoululaiset heikot lukijat selviävät sanojen lukemisen tarkkuudessa kohtuullisesti, heidän lukusujuvuutensa vastaa 2.-3.-luokkalaisen keskimääräistä tasoa, mikä on valtava ero omaan ikäryhmään nähden.

Innostus lukemiseen tukee lukemisen sujuvuutta

Seurantatutkimusten perusteella lukusujuvuuden ongelmat näyttävät olevan hyvin sitkeitä. ”Lukemisen hitaus saattaa näyttäytyä vielä aikuisuudessakin vastahakoisuutena lukemista kohtaan.”, toteaa oppimisvaikeuksien parissa psykologina ja erityisasiantuntijana työskentelevä Riikka Heikkilä. Lukemismotivaation lisäksi lukemisen hitaus vaikuttaa luetun ymmärtämiseen ja siten lähes kaikkien oppiaineiden opiskeluun. ”Tapaan usein lapsia ja nuoria, jotka ovat selvinneet lukutaitonsa avulla ensimmäisistä koululuokista kohtuullisesti. Ongelmat tulevat vastaan usein siinä vaiheessa, kun luettavan määrä lisääntyy ja lukutaitoa pitäisi pystyä käyttämään oppimisen välineenä. Kun paukut kuluvat itse lukemiseen, ei resursseja riitä enää luetun ymmärtämiseen.”

Taitojen automatisoituminen edellyttää riittävää määrää harjoittelua. Lukemisen hitaus vaikuttaa kuitenkin harjoittelumotivaatioon, jolloin kirjaan ei mielellään tartuta. Kun luetaan vähemmän, harjoitustakaan ei kerry, eikä taito pääse kehittymään. Motivaatiolla onkin keskeinen merkitys lukemistaitojen harjoittelussa. Edistyminen harjoittelussa tulisi tehdä lapselle näkyväksi, sillä positiivinen palaute ylläpitää motivaatiota hankalan asian harjoitteluun. Lukutaidon tukeminen voi joskus lähteä alkuun ulkoisen motivaation voimin, mutta onnistumisten myötä lukeminen itsessään alkaa palkita ja innostus lukemiseen löytyy. ”Kun lapsi alkaa innostua lukemisesta, tiedän onnistuneeni hänen auttamisessaan. Jos lapsi tarttuu vapaaehtoisesti kirjaan, se vie taitoa eteenpäin paljon enemmän kuin mikään ulkoa ohjattu tukeminen. ” Heikkilä toteaa.

Lukemisen sujuvuutta voi harjaannuttaa

Lukusujuvuuden harjoittelu on sitä tehokkaampaa, mitä enemmän ja tiiviimmin harjoittelua tehdään, mutta myös harjoittelun aktiivisuus ja monipuolisuus vahvistavat harjoittelun tuloksia. Harjoitusten vaikeustason tulee olla lapselle sopiva. Myös malli sujuvasta lukemisesta sekä luetun ymmärtämisen pitäminen mukana harjoittelussa ovat keskeisiä. ”Sujuvuusharjoittelu voidaan aloittaa, kun äänteistä kokoava, tavuttava lukeminen hallitaan. Luokkaopetuksessa keskeistä on lukemisinnostuksen herättely ja tukeminen. Luettava materiaali on valittava lapsen taitotason, ei ikätason, mukaan.” Heikkilä kiteyttää.

Riikka Heikkilä pitää Hyvä Alku -tapahtumassa Jyväskylän Paviljongissa 21.9.2018 työpajaa ”Lukutaidon tukeminen sujumattomilla lukijoilla”, jossa tutustutaan tutkimustietoon lukemisen sujuvuuden kehittymisestä ja lukusujuvuuden tukemisen keinoista. Heikkilä työskentelee Jyväskylän yliopiston LUKILOKI -hankkeessa, jonka tavoitteena on antaa opettajille valmiuksia ja menetelmiä luku- ja kirjoitustaidon oppimiseen ja opetukseen sekä taitojen tukemiseen. Lisäksi hän toimii psykologina kuntoutusyksikkö Nekussa, jossa tuetaan oppimisvaikeuksien kanssa kamppailevia lapsia ja nuoria.

Hyvä Alku -tapahtuma Jyväskylän Paviljongissa 20.–21.9.2018
www.hyvaalku.fi

Lisätiedot:

Riikka Heikkilä, PsT, psykologi, kuntoutusyksikkö Nekku ja Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos, riikka.heikkila@jyu.fi, puh. 040 805 3884
Maria Haakana, koulutuspäällikkö, Niilo Mäki Instituutti, maria.haakana@nmi.fi, www.hyvaalku.fi

Hyvä Alku -tapahtuma järjestetään jo kahdeksannen kerran syksyllä 2018. Tämä kaikille varhaiskasvatus-, esi- ja alkuopetusikäisten ja alakoululaisten kanssa työskenteleville tai alaa muuten seuraaville tarkoitettu tapahtuma on vakiinnuttanut paikkansa alan suurimpien tapahtumien joukossa. Tapahtuman tavoitteena on alusta asti ollut saattaa uusin tutkimustieto varhaisen tuen menetelmistä ja oppimisympäristöistä lasten kanssa toimivien ammattilaisten käyttöön. Niilo Mäki Instituutin koulutuspäällikkö Maria Haakana kertoo, kuinka tapahtuma on saanut alkunsa ja mitä uutta on luvassa tänä syksynä.

Miten tapahtuma on saanut alkunsa?

Ensimmäinen Hyvä Alku -tapahtuma järjestettiin syyskuussa 2004. Jyväskylän yliopistossa toiminut Lapsitutkimuskeskus oli järjestänyt lähialueiden varhaiskasvatuksen ja opetuksen asiantuntijoille tapaamisia, joissa oli noussut esiin ajatus järjestää esi- ja alkuopetuksen kansallinen täydennyskoulutustilaisuus erityisesti varhaisen tuen menetelmistä, sillä tällaista tilaisuutta ei ollut Suomessa aiemmin järjestetty. Niilo Mäki säätiön silloinen puheenjohtaja professori Heikki Lyytinen innostui ideasta ja antoi sen NMI:n koulutustiimille tehtäväksi loppukeväästä 2004. Nykyinen Niilo Mäki säätiön hallituksen puheenjohtaja Päivi Fadjukoff keksi tilaisuudelle nimen ja niin ensimmäinen Hyvä Alku –tapahtuma järjestettiin 2.–3.9.2004 Agora Centerissä Jyväskylän Yliopistolla.

Millainen joukko järjestäjiä ja muita tahoja tapahtuman taustalla on?

Tapahtuman käytännön järjestelyistä ja ohjelman suunnittelusta on aina vastannut NMI:n koulutustiimi. Meitä on ollut noin viisi ihmistä, jotka olemme tehneet tätä muun työn ohella. Luennoitsijoina meillä on ollut NMI:n omia ja Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen ja psykologian tiedekunnan tutkijoita sekä muita yhteistyötahoja, kuten entinen Haukkarannan koulu, nykyinen Valteri Onerva. On mahtavaa, että meillä on näin suuri asiantuntijaverkosto jakamassa osaamistaan!

Hyvä Alku järjestetään syyskuussa 2018 jo kahdeksan kerran. Onko tapahtuma muuttunut jotenkin vuosien aikana?

Ensimmäisellä kerralla mukaan mahtui vain 700 osallistujaa ja tapahtuma piti järjestää uudelleen muutaman kuukauden kuluttua, jotta kaikki kiinnostuneet pääsivät mukaan. Sen jälkeen tapahtumaa on järjestetty Jyväskylän Paviljongissa ja osallistujamääräksi on vakiintunut noin 2000 henkilöä päivässä. On todella hienoa, että nykyisin voimme myös tarjota ohjelman ilmaiseksi varhaiskasvatuksen ja opetustoimen henkilöstölle Opetushallituksen rahoituksen turvin.

Tapahtuman ohjemaa katsoessa voi iloita siitä, että tieto ja ymmärrys kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisesta lisääntyy jatkuvasti. Jo ensimmäisen tapahtuman tiedotteissa luki ”Kehityksen ongelmien taustatekijöistä on saatu uutta tietoa, joka parhaimmillaan mahdollistaa ongelmiin puuttumisen entistä tehokkaammin ja huomattavasti nykyistä aikaisemmin.” ja joka kerta ohjelmaan saadaan uusia sisältöjä ja menetelmiä. Edelleen tapahtuman tavoitteena on saattaa uusin tutkimustieto kentälle lasten kanssa työskenteleville, kuten professori Niilo Mäellä oli aikanaan ajatuksena.

Tapahtuma on saanut kerrasta toiseen erittäin hyvää palautetta ajankohtaisesta, mielenkiintoisesta ja monipuolisesta ohjelmasta, joka perustuu tutkittuun tietoon.

Mitä Hyvä Alku –tapahtumassa on tänä vuonna luvassa?

Tapahtumassa on tänäkin vuonna tarjolla kymmeniä mielenkiintoisia luentoja ja työpajoja. Näyttää siltä, että tänä vuonna kiinnostusta herättävät erityisesti uuteen syksyllä julkaistavaan oppimista ja oppimisen vaikeuksia käsittelevään kirjaan pohjautuvat luennot sekä leikkiin, itsesäätelyyn, tunteisiin ja haastavaan käyttäytymiseen liittyvät teemat.

Tapahtuma on maksuton varhaiskasvatuksessa ja opetustoimessa työskenteleville ja hyvin edullinen myös muille osallistujille. Lisäksi tapahtuman yhteydessä järjestettävä oppimateriaali- ja myyntinäyttely on kaikille avoin ja maksuton. Myös siellä kuullaan tänä vuonna mielenkiintoisia puheenvuoroja, kun lyhyet 20 minuutin tietoiskut tuovat saliin lisäohjelmaa koko tapahtuman ajan.

Lämpimästi tervetuloa Jyväskylän Paviljonkiin 20.–21.9.2018!

hyvaalku.fi

Hyvä Alku –tapahtuma 20.-21.9.2018 Jyväskylässä

Torstai 20.9.2018

Oppimisvaikeuksien ymmärtämisestä
Timo Ahonen, Professori, Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto

Esityksessä tarkastellaan oppimisvaikeuksien käsitettä ja sen kehittymistä ja merkitystä oppimisen yksilöllisyyden ymmärtämisen näkökulmasta. Pohditaan diagnoosien tarpeellisuutta ja esitetään tämänhetkiseen tutkimustietoon perustuva käsitys oppimisen ongelmien monitasoisesta ymmärtämisestä. Kuvattavan mallin keskeinen ajatus on, että oppimisen vaikeuksien taustalla on monien eri perinnöllisyyteen ja ympäristöön liittyvien ja toisiinsa vaikuttavien riski- ja kehitystä suojaavien tekijöiden vuorovaikutus. Nämä tekijät muovaavat niiden aivomekanismien kehitystä, joiden rakentumiseen perustuvat uusien taitojen oppimisen kannalta keskeiset kognitiiviset prosessit.

 

Mistä tiedämme, mikä auttaa: näyttöön pohjautuvat menetelmät ja oppimisvaikeudet
Mikko Aro, Professori, Kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Kuvaus ei vielä saatavilla

 

Yksi muiden joukossa vai yksin muiden joukossa –  Millä johtamisen, koulun ja luokan käytänteillä tukea tarvitsevaa lasta autetaan osaksi yhteisöä?
Merja Koivisto, KM, elo, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Onerva

Jokaisella lapsella on oikeus lähikouluun. Kaikkien yhteisessä koulussa huomioidaan oppilaiden tarpeet, edellytykset ja vahvuudet. Turvallisessa koulussa on selkeä perustehtävä ja arjen käytänteissä näkyvät toimintakulttuurin arvot. Monialainen yhteistyö toimii aktiivisesti yhteisössä ja opetusryhmissä. Miten henkilöstö saadaan toimimaan yhdessä? Osataanko yhteisössä hyödyntää alan tutkimustietoa? Seurataanko oppimistuloksia, mitataanko sosiaalisia taitoja? Edistääkö palaute oppimista ja hyvinvointia?

 

Motivaatio, tunteet ja oppiminen
Noona Kiuru, PsT, Yliopistotutkija, Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto

Esityksessä käsitellään oppimismotivaation ja oppimiseen liittyvien tunteiden merkitystä lasten ja nuorten oppimiselle.

 

Motorisen oppimisen vaikeus riskitekijänä lapsen kokonaiskehitykselle
Piritta Asunta, projektitutkija, JY, Liikuntatieteellinen tiedekunta ja Ida Mälkönen, TtM, fysioterapeutti

Tutkimustulokset vahvistavat, että motoriset taidot ja niiden puutteet vaikuttavat hyvin laajalti lapsen kokonaiskehitykseen ja myöhempään elämään. Heikot motoriset taidot ovat yhteydessä oppimisen, toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden ongelmiin, sekä fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Motorisen oppimisen vaikeuksien varhaisella tunnistamisella ja oikeanlaisten tukitoimien tarjoamisella voidaan vähentää syrjäytymisen riskiä ja ongelmien syvenemistä. Luennolla tarjotaan käytännönläheisiä vinkkejä tunnistamiseen sekä tukemiseen.

 

Haastavan käyttäytymisen kohtaaminen ja ennaltaehkäisy (työpaja)
Päivi Norvapalo, ohjaava opettaja, KM, eo, työnohjaaja STOry, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Onerva

Työpajassa etsimme ensin haastavan käyttäytymisen syitä, sen jälkeen lähdemme etsimään ratkaisuja miten voimme vaikuttaa käyttäytymiseen. Työpajassa osallistujat tekevät haastavan käyttäytymisen jäävuoren yhden lapsen käyttäytymisestä. Tavoitteena on konkreettisten ratkaisujen löytäminen.

 

Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla (työpaja)
Hanna Pöyliö, KM, erityisopettaja ja luokanopettaja ja Adrienn Jalonen, FT, Niilo Mäki Instituutti

Työpajassa pääset uppoutumaan sanojen merkityksiin ja suomen kielen koukeroihin. Esittelyssä monipuolisia tutkimuksiin perustuvia sanojen merkitysten oppimistekniikoita ja keksitään yhdessä lisää. Pohditaan yhdessä, kuinka maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimista voisi helpottaa kaunokirjallisuuden avulla.

 

ProKoulu: tukea käyttäytymisen oppimiseen
Hannu Savolainen, KT, professori, Jyväskylän yliopisto, Mika Paananen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi, Niilo Mäki Instituutti, Vesa Närhi, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, Jyväskylän yliopisto

Esityksessä kuvataan käyttäytymisen kolmiportaisen tuen rakentaminen koulussa. Esitys perustuu ProKoulu-tutkimushankkeeseen. ProKoulun taustalla on School Wide Positive Behavior Interventions and Support -toimintamalli. Tuen kehittäminen aloitetaan käyttäytymisen yleisen tuen rakentamisesta, koulun yhteisistä käyttäytymisodotuksista, niihin perustuvista toimintaohjeista, käyttäytymisen opettamisesta ja onnistumisiin keskittyvän palautteen avulla ohjaamisesta. Samoihin periaatteisiin perustuvat yksilölliset tehostetun ja erityisen tuen menetelmät tukevat niitä oppilaita, jotka tarvitsevat vahvempaa tukea. Esityksessä kerrotaan ProKoulu-tutkimushankkeen keskeiset tulokset sekä hahmotellaan toiminnan levittämistä.

 

Pienten lasten toiminnanohjauksen tukeminen leikin avulla
Liisa Klenberg, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi. Niilo Mäki Instituutti ja Helsingin yliopisto

Esityksen fokuksessa ovat alle kouluikäisten itsesäätelyn ja toiminnanohjauksen vaikeudet. Päivitetyn tutkimustiedon ohella kuvataan Leikitään ja keskitytään -hankkeessa käytettyä menetelmää, jossa 4-5-vuotiaiden lasten itsesäätelytaitojen kehitystä tuetaan vanhempien ja lapsen yhteisen leikin avulla.

 

Uudet oppimisympäristöt, tulevaisuuden taidot ja oppimisen ongelmat
Paavo Leppänen, Professori, Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto

Kuvaus ei vielä saatavilla

 

Uusi kieli ja kulttuuri vai oppimisen vaikeus?
Ari Huhta, Professori, Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto

Esitys tarkastelee monikielistä kielenkehitystä ja toisella kielellä tapahtuvaa oppimista, joka on arkipäivää monelle maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle. Toisen kielen (suomi tai ruotsi Suomessa) oppiminen ja sen avulla samanaikaisesti tapahtuva muiden kouluaineiden opiskelu on vaativaa. Erityinen haaste on tulkita, mikä on tavanomaista toisen kielen kehitystä ja milloin kyse on oppimisvaikeudesta, koska nämä voivat osin ilmetä samalla tavalla oppijan suorituksissa. Esitys käsittelee toisen kielen oppimisesta ja monikielistä kehitystä ja näihin yhteydessä olevia tekijöitä ja siinä luodaan katsaus siihen, mitä monikielisyydestä ja sen vaikutuksista yksilöille tiedetään ja miten oman äidinkielen kehitystä voisi tukea. Erityisesti huomion kohteena ovat luku- ja kirjoitustaito ja niiden tukeminen, koska niillä on yhteys myös muuhun oppimiseen ja opiskeluun.

 

Mikä selittää poikkeuksellisen hidasta lukemaan oppimista? Katsaus DYSGEBRA-tutkimuksen alustaviin tuloksiin
Miia Ronimus, PsT, tutkijatohtori, Niilo Mäki Instituutti

Luennossa esitellään syksyllä 2015 alkaneen ”Dysleksia: geenitausta, aivotoiminta, keinot sen voittamiseksi (DYSGEBRA)” -tutkimuksen alustavia tuloksia. DYSGEBRA-tutkimuksen tavoitteena on selvittää lukivaikeuden taustaa monitieteisesti ja kehittää menetelmiä suuria haasteita lukemaan oppimisessa kohtaavien lasten tueksi. Tutkimuksen osallistujat ovat ensimmäisen luokan oppilaita, joilla on havaittu viivettä lukemaan oppimisessa. Tutkimuksessa on kartoitettu oppilaiden luku- ja kirjoitustaidon kehitystä kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana, kognitiivisia taitoja sekä oppimismotivaatiota. Osa oppilaista osallistui myös Ekapeli-harjoittelujaksoille, geenitutkimukseen ja aivotoiminnan mittauksiin. Luennossa tarkastellaan, millaiset tekijät ennakoivat poikkeuksellisen hidasta lukemaan oppimista. Lisäksi pohditaan, kuinka opettaja voi tunnistaa oppilaan riskin vakavaan lukivaikeuteen, ja kuinka tällaisen oppilaan lukemaan oppimista voi tukea.

 

Toiminnanohjauksen tukeminen erityisopetuksen pienryhmässä (työpaja)
Taina Kuittinen, toimintaterapeutti  ja Satu Peitso, psykologi , Oppimis-ja ohjauskeskus Valteri Onerva

Pajassa esitellään Valteri Onervan toimipisteessä toteutettua moniammatillista toiminnanohjauksen tukea erityisopetuksen pienryhmässä. Osallistujien kanssa pohditaan moniammatillista yhteistyötä omassa luokassa ja ideoidaan omaan työhön soveltuvia tuen tapoja.

 

Tartu tarinaan – lukuintoa toiminnallisesti ja elämyksellisesti (työpaja)
  Suvi Ylönen, YTM, KM, hankevastaava, Niilo Mäki Instituutti

Kiinnostusta lukemisen maailmaan kannattaa herätellä jo ennen kuin lapsi itse lukee. Millaista muuta materiaalia, kuin perinteisiä kirjoja lasten kanssa on luonteva käyttää, joka tukee tarinoiden maailmaan uppoutumista? Miten käsitellä lasten kanssa kirjojen meheviä teemoja? Lukuinnostuksen varhainen tukeminen kantaa pitkälle. Pohditaan yhdessä myös kuinka saataisiin lukukulttuuri muuttumaan ja perheet mukaan lukutalkoisiin. Saat konkreettisia vinkkejä, joíta voit hyödyntää omassa työssäsi alle kouluikäisten lasten parissa. Kohderyhmä: Varhaiskasvatuksen ammattilaiset

 

Tarkkaavuushäiriöt ja toiminnanohjaus: Mitä opettaja voi tehdä?
Vesa Närhi, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, Jyväskylän yliopisto
Check in Check out (CICO) – toimintamalli käyttäytymisen yksilölliseen tukemiseen
Anne Karhu, erityisopettaja, KM

Esityksessä kuvataan itsesäätelyn vaikeuksia koulussa sekä esitetään keskeiset tutkimusnäyttöön perustuvat toimintamallit, joilla lasten itsesäätelyn onnistumista ja toiminnanohjauksen taitojen kehitystä voidaan koulussa tukea.

 

Varhaiskasvatuksen kehittäminen vuorohoidossa
Kaisu Peltoperä, LTO, Yliopistonopettaja, Kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Kuvaus ei vielä saatavilla

 

Osallisuus, myönteisyys ja vahvuudet oppimisen tukena – positiivinen pedagogiikka arjessa
Maria Laiho, ohjaava opettaja, Oppimis-ja ohjauskeskus Valteri

Luennossa tarkastellaan kasvua ja oppimista tukevan oppimisympäristön ja myönteisen toimintakulttuurin ulottuvuuksia uuden opetussuunnitelman näkökulmasta. Käymme läpi arkeen soveltuvia pedagogisia toimintatapoja ja keinoja oppimisen ilon, motivaation, myönteisen minäkuvan ja hyvinvointitaitojen vahvistamiseen. Tarkastelemme mm. myönteisiä tunteita ja vahvuuksia voimavaroina sekä vuorovaikutuksen, kohtaamisen ja osallisuuden merkitystä lasten hyvinvoinnin ja oppimisen tukena. Tutustumme lyhyesti myös positiivisen psykologian ja positiivisen pedagogiikan teoreettisiin lähtökohtiin.

 

Älyä tunteet –  lasten tunne- ja itsesäätelytaitojen vahvistaminen
Christine Välivaara, Psykologi PsM, YTM, LTO, AmO, työnohjaaja ja Hanna-Leena Niemelä, sosiaalityöntekijä, YTM, AmO, Pesäpuu ry

Lasten käyttäytymisen pulmat ovat lisääntyneet. Itsesäätelyn kannalta on hyödyllistä oppia jo pienestä tunnistamaan tunteita, kehon tuntemuksia ja  niihin liittyviä ajatuksia. Kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuva Älyä tunteet- menetelmä opettaa lapsille ja nuorille itsesäätelytaitoja apukäden, lyhytfilmien, ajattelunukkien ja tarinoiden avulla. Kannustavan sisäisen puheen oppiminen auttaa lapsia toimimaan viisaasti vaikeissa tilanteissa. Punaiset ajatukset (punainen nukke) ovat negatiivisia uskomuksia, usein automaattisia ajatuksia, jotka saavat meidät toimimaan harkitsemattomasti tai välttelemään haasteita. Vihreät ajatukset (vihreä nukke) auttavat kesyttämään vahvoja tunteita ja toimimaan viisaasti haastavissakin paikoissa. Lapsilähtöisestä Älyä tunteet – materiaalista ovat tutkitusti hyötyneet erityisesti lapset, jotka kärsivät peloista, jännittämisestä, alakuloisuudesta, vihaisuudesta tai ahdistuneisuudesta. Lapsilähtöistä materiaalia voi hyödyntää sekä yksilötyössä että ryhmissä koulussa, varhaiskasvatuksessa, terveydenhuollossa, kotona ja ohjatusti oma-aputyökaluna. Se soveltuu kaikille lapsille ja nuorille psyykkisen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Pesäpuu ry:n suomentama menetelmä on kehitetty ja laajassa käytössä Norjassa. Saatavilla myös ruotsiksi.

 

ILS – Oppimisvaikeuksien arviointiin ja tukeen uusia välineitä suomenruotsalaisissa kouluissa
Henrik Husberg, projektitutkija, Mika Paananen, projektitutkija ja Paula Salmi, tutkijatohtori, Niilo Mäki Instituutti

Niilo Mäki Instituutin ILS-projekti (InLärning och Stöd) tuottaa tietoa ja välineitä oppimisen arviointiin ja tukemiseen suomenruotsalaisissa kouluissa.  Esityksessämme kerromme kyselylomakeista, joilla voidaan arvioida lasten tarkkaavuuteen ja toiminnanohjaukseen liittyvää käyttäytymistä kouluissa ja päiväkodeissa. Kuvailemme millaista tietoa arviointimenetelmillä on kerätty ja menetelmien toimivuudesta. Kerromme myös kahdesta ruotsinkielisessä ympäristössä toteutetusta interventio-ohjelmasta, jotka ovat tarkoitettu lapsille, joilla on keskittymisen pulmia. Lisäksi kerromme lukemisen ja nimeämisen arviointimateriaaleista luokille 1, 2, 3 ja 5. Kuvailemme kuinka välineet toimivat ruotsinkielisillä ja kaksikielisillä oppilailla. Esittelemme myös lukemiseen ja nimeämiseen liittyviä tuloksia ensimmäiseltä luokalta.

Niilo Mäki Institutets ILS-projekt (InLärning och Stöd under åren 2015-2018) har som syfte att utveckla och undersöka kartläggnings- och interventionsmaterial för finlandssvenska skolor. Inom området för uppmärksamhet och koncentration presenterar vi två frågeformulär som kan användas för att utvärdera barns färdigheter i skola och daghem, samt två interventionsprogram för att stöda barn med uppmärksamhetssvårigheter i daghem och skolor. Vi tar också en titt på vad vårt material kan säga om finlandssvenska barns koncentrationsförmåga och hur en smågruppsintervention fungerar i finlandssvenska skolor. Och hur ser det ut med kartläggningsmaterialen för läs-, skriv- och benämningsförmåga för årskurserna 1, 2, 3 och 5? Fungerar de lika bra för svenskspråkiga och tvåspråkiga elever? I presentationen visar vi resultat för åk 1.

 

Hyvinvointia koko koululle Yhteispelillä (työpaja)
Paula Alasuvanto, aineenopettaja, Yhteispeli -kouluttaja

Työpajassa saadaan maistiaisia tunne -ja vuorovaikutustaitojen opettamisesta alakouluikäisille. Kokeilemme yhdessä muutamia toimintatapoja, joita Yhteispeli- menetelmä tarjoaa.

 

Lasten osallisuuden mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa
Leena Turja, yliopistonlehtori, kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Kuvaus ei vielä saatavilla

 

Kielen kiemurat – kielellisiä harjoituksia ryhmään (työpaja)
Miia Kareisto, ohjaava opettaja ja Päivi Jääskö, puheterapeutti, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Tervaväylä 

Työpajassa tarkastellaan, miten tukea lapsen leikkiä ja kielellisiä taitoja moniammatillisesti. teemaa työstetään sekä oppimisen että kuntoutumisen näkökulmista.

 

Perjantai 21.9.2018

Hahku – Hahmottamisen kuntoutus
Pekka Räsänen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi, NMI, Suvi Ylönen, KM, YTM, Niilo Mäki Instituutti ja Mika Minkkinen, FM, Niilo Mäki Instituutti

Esityksessä käydään läpi 2017 päättyneen Hahmottamisen kuntoutus -hankkeen tuloksia ja tuotoksia. Hankkeessa tuotettiin sekä verkkotietopalvelu että välineitä hahmottamisen vaikeuksien tunnistamiseen ja tukemiseen.

 

Yksilölliset polut matematiikan oppimisvaikeuksien taustalla ja taitojen tukeminen alkuopetuksessa
Tuire Koponen, PsT, yliopistontutkija, Jyväskylän yliopisto

Kuvaus ei vielä saatavilla

 

Aikuinen tukemassa lasten itsesäätelytaitojen kehitystä
Sira Määttä, PsT, Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, Niilo Mäki Instituutti ja Attentio Oy

Esityksessä tarkastellaan lapsen itsesäätelyn kehitystä eli lapsen kehittyviä taitoja säädellä tunteitaan, toimintaansa ja kognitioitaan. Avainasemassa lapsen itsesäätelyn kehityksessä ovat lasta hoitavat ja kasvattavat aikuiset. Esityksessä pohditaan aikuisen vuorovaikutuksellisia keinoja tukea lasten kehitystä näissä taidoissa.

Oman toiminnan ja tunteiden säätely ovat tärkeitä ja samalla vaativia lapsuuden kehitystehtäviä. Toiminnan säätelyyn voidaan ajatella kuuluvan esimerkiksi kyky mukauttaa omaa toimintaa joustavasti eri tilanteiden vaatimusten mukaisesti sekä kyky noudattaa näihin tilanteisiin kuuluvia sääntöjä. Tunnesäätelyllä puolestaan tarkoitetaan lapsen taitoja tunnistaa omia ja toisten tunteita sekä säädellä omaa tunneilmaisuaan. Itsesäätelytaitojen oppiminen on kytköksissä sekä lapsen neurobiologisiin tekijöihin että ympäristön hoiva- ja vuorovaikutuskäytäntöihin. Jotta ympäristön aikuiset voivat tukea lasta omien ja toisten tunteiden tunnistamisessa, tunteiden säätelyssä sekä oman käyttäytymisen hallinnassa, on tärkeää tiedostaa itsesäätelyyn liittyvät erilaiset osatekijät, niiden kehitykselliset piirteet sekä ympäristölliset keinot tukea lapsen tasapainoista kehitystä. Esityksessä tarkastellaan itsesäätelytaitojen kehitystä sekä ympäristön että yksilön näkökulmasta, jäsennetään mahdollisia itsesäätelyn pulmakohtia, sekä erityisesti pohditaan vuorovaikutuksellisia keinoja tukea itsesäätelytaitojen kehitystä.

 

Varhaiskasvattajan ammatillinen kehitys kansainvälisessä kontekstissa
EduCluster Finland, Tiina Malste KM & Sari Laitinen LTO, VEO, KM

Ulkomailla työskentely on avartava kokemus, jonka suoma ammatillinen lisäarvo voi olla koko työyhteisön voimavara. Millaista on uskaltautua suomalaisena varhaiskasvattajana mukaan kansainväliseen hankkeeseen? Miten suomalainen kasvatusosaaminen toimii toisen kulttuurin kontekstissa, entä miten varhaiskasvattajan kerryttämä kansainvälinen kompetenssi hyödyttää omassa työyhteisössä? Luennolla keskustellaan niistä käytännön oivalluksista ja elämyksistä, joita varhaiskasvattajat ovat kokeneet EduCluster Finlandin kansainvälisissä kouluhankkeissa.

 

Hyvinvointia koko koululle Yhteispelillä
Tiina Ojala, KM, luokanopettaja ja yliopistolehtori, Yhteispeli -kouluttaja, Tampereen normaalikoulu

Yhteispeli on Suomessa kehitetty menetelmä, jonka tavoiteena on tukea lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja, sekä vahvistaa koko kouluyhteisön hyvinvointia. Luennolla pureudutaan seuraaviin kysymyksiin Yhteispelin viitekehyksen kautta:
Mitä tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat?
Millainen kouluympäristö tukee em. taitojen oppimista?
Millaisilla käytännöläheisillä toimintatavoilla taitoja voidaan tukea?
Miten koulun aikuiset toimivat yhdessä, jotta lasten taidot vahvistuvat?

 

Haastavan käyttäytymisen kohtaaminen ja ennaltaehkäisy (työpaja)
Päivi Norvapalo, ohjaava opettaja, KM, eo, työnohjaaja STOry, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Onerva

Työpajassa etsimme ensin haastavan käyttäytymisen syitä, sen jälkeen lähdemme etsimään ratkaisuja miten voimme vaikuttaa käyttäytymiseen. Työpajassa osallistujat tekevät haastavan käyttäytymisen jäävuoren yhden lapsen käyttäytymisestä. Tavoitteena on konkreettisten ratkaisujen löytäminen.

 

ProKoulu toimii arjessa! (työpaja)
Kontiolahden, Lappeenrannan ja Varkauden toimijat esittelevät oman kuntansa ProKoulu sovellusta

ProKoulu Lappeenrannassa: ProKoulu kuntatason kehittämisvälineenä. Miten ProKoulu toiminta tukee vuorovaikutustaitojen opettamista?
Hannele Heikkilä, erityisopettaja, vararehtori ja Riikka Qvintus, erityisopettaja, Lappeen koulu, Lappeenranta

ProKoulu työyhteisönä: Miten ProKoulu muuttaa työyhteisöä? Miten ProKoulu muuttaa opettajan asennoitumista omaan työhön?
Heikki Loimusalo, luokanopettaja ja Katja Taskinen, luokanopettaja, Könönpellon koulu, Varkaus

Palkkiojärjestelmä käyttäytymisen tukena: OpenKioski: Oppilaiden myönteisen käytöksen tunnistaminen ja palkitseminen osana koulun arkirutiinia
Riitta Ikonen, koulun johtaja, erityisopettaja ja Riikka Riissanen, luokanopettaja, Varparannan koulu, Kontiolahti

Työpajan kesto on 90 min ja se toteutetaan kolmessa eri pisteessä. Kukin piste on 30 min mittainen. Osallistujat siirtyvät itsenäisesti esityksen loputtua seuraavaan työpajaan.

 

Vanhempien ja kodin merkitys oppimisen tukemisessa
Kaisa Aunola, professori, Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto

Kuvaus ei vielä saatavilla

 

Opetusvuorovaikutuksen yhteys oppimiseen ja motivaatioon
Marja-Kristiina Lerkkanen, Professori, Opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Viimeaikaiset luokkahuonevuorovaikutuksen havainnointitutkimukset ovat osoittaneet vahvan yhteyden opetusvuorovaikutuksen laadun ja oppilaiden oppimistulosten ja motivaation välillä. Laajassa Alkuportaat – seurantatutkimuksessa on selvitetty lasten oppimista ja motivaatiota sekä opetusryhmien vuorovaikutuksellista ilmapiiriä ja opettajien ohjauskäytäntöjä kyselyjen ja havainnointien avulla. Tutkimukseen on osallistunut noin 2000 lasta neljältä paikkakunnalta vanhempineen ja opettajineen esiopetusvuodesta 9. luokan loppuun asti. Luokkahuonevideoita on tarkasteltu opetustilanteiden vuorovaikutuksen laadun kuten emotionaalisen tuen, opetuksen organisoinnin, opetuksen laadun ja oppilaiden kiinnittymisen näkökulmista sekä oppilaslähtöisyyden vs opettajajohtoisuuden näkökulmista. Lisäksi opettajat ovat arvioineet suhdettaan oppilaisiin ja suhteeseen liittyviä tunteita. Tulokset osoittavat, että opetusryhmien välisiä eroja oppimistuloksissa ja motivaatiossa ainakin osin selittää luokkahuonevuorovaikutuksen laatu, opettaja-oppilassuhde sekä opetuksen käytänteet. Lämmin opettaja-oppilassuhde voi toimia myös suojaavana tekijänä silloin, kun oppilaalla on haasteita oppimisessa tai kotitaustassa. Lisäksi esimerkiksi opetuksen hyvä organisointi ja selkeä struktuuri heijastuu oppilaiden motivaatioon ja oppimistuloksiin erityisesti silloin, kun lapsella on haasteita itsesäätelyssä tai oppimisvaikeutta. Koulun tulisi kehittää oppimisympäristöjä ja opetusta niin, että oppilaan kohtaaminen ja päivittäinen vuorovaikutus on mahdollista, jotta lasten yksilöllisiin tarpeisiin olisi mahdollista vastata.

 

Tunteiden ja sosiaalisten taitojen kehitys lapsuudessa – Kognitiivisten tekijöiden ja vuorovaikutussuhteiden merkitys
Marja-Leena Laakso, PsT, koulutuksesta vastaava vararehtori, professori, Jyväskylän yliopisto

Luennolla jäsennetään tunne- ja sosiaalisia taitoja keskittyen erityisesti tunteisiin liittyvien osa-alueiden kuten tunnetilat, tunnekokemukset ja tunneilmaisut kehitykseen. Samoin pyritään ymmärtämään, miten tunnetaidot ja sosiaaliset taidot liittyvät toisiinsa ja millainen merkitys näiden taitojen kehityksessä on kognitiivisilla kyvyillä ja vuorovaikutussuhteilla. Läpileikkaavana teemana on lapsen kehityksen ja käyttäytymisen ymmärtäminen tuen ja myönteisten vuorovaikutuskokemusten näkökulmasta.

 

Erityistä tukea yleisopetuksen luokassa – keinoina yhteisopettajuus ja joustava opetusryhmäjako
Iines Palmu, KM, väitöskirjatutkija ja Juha Kontinen, KM, erityisluokanopettaja

Luennolla perehdytään yhteisopettajuuteen sitä koskevan tutkimuksen, teorian ja hyvien käytänteiden jakamisen kautta. Luento perustuu kouluttajien tuottamaan Kummi 16 Tavoitteena yhteisopettajuus –materiaaliin.

 

Oppiminen, oppimisympäristöt ja osallisuus
Ohjaavat opettajat Jukka Vetoniemi ja Raija Kattilakoski, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

Esityksessä pohditaan, minkälainen oppimisympäristö ja toimintakulttuuri tukee oppimista ja osallisuutta. Jukka Vetoniemi on tutkinut erityisen tuen oppilaiden osallisuuden kokemuksia yleisopetuksessa. Raija Kattilakosken väitöskirjassa on tutkittu henkilöstön toimintakulttuurin muutosta muutettaessa uusiin avautuviin oppimistiloihin.

 

Itsesäätelytaitojen myönteisen kehityksen vahvistaminen (työpaja)
Sira Määttä, PsT, Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, Niilo Mäki Instituutti ja Attentio Oy

Työpajassa käydään läpi itsesäätelyn kehityksen tukemisen perusperiaatteet ja harjoitellaan tukitoimien suunnittelua käytännössä käytännön esimerkkien perusteella. Työpaja tähtää teoreettisen tiedon ja käytännön toimien yhdistämiseen oman työn tueksi.

Itsesäätelytaito on kykyä säädellä tunteita ja käyttäytymistä. Se on perusta lapsen sosiaalisille suhteille ja taidoille. Itsesäätelytaidot kehittyvät päivähoitoiässä kovaa vauhtia. Lasten välillä on kuitenkin suuria yksilöllisiä eroja taitojen kehittymisessä. Taitojen kehittymiseen vaikuttavat kognitiiviset taidot, lapsen ja aikuisen välinen vuorovaikutus ja kasvatuskeinot. Itsesäätelytaitojen vaikeudet voivat näyttäytyä lapsen toiminnassa esimerkiksi levottomuutena, impulsiivisuutena, arkuutena, vetäytymisenä tai aggressiivisena toimintana. Haasteet itsesäätelyssä tuovat ongelmia kaverisuhteisiin ja arjen tilanteissa toimimiseen kuormittaen myös vanhempia ja päivähoidon ammattilaisia. Aikuiset voivat kuitenkin omalla toiminnallaan vahvistaa itsesäätelytaitojen myönteistä kehitystä.
Työpajassa käydään läpi itsesäätelyn kehityksen tukemisen perusperiaatteet ja harjoitellaan tukitoimien suunnittelua käytännössä käytännön esimerkkien perusteella. Työpaja tähtää teoreettisen tiedon ja käytännön toimien yhdistämiseen oman työn tueksi.

Ekapelin käyttö mobiililaitteella (työpaja)
Juha-Matti Latvala, FT, toiminnanjohtaja, Niilo Mäki Instituutti ja Marika Peltonen, FM, yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto

Työpajassa tutustutaan Ekapeli-Alku –oppimispeliin ja sen käyttöön mobiililaitteilla. Työpajan aikana osallistujia ohjataan pelin lataamisessa, peliin kirjautumisessa, pelaajien luomisessa, pelin asetusten määrittelyssä sekä pelaamisesta tallentuvien pelitietojen hyödyntämisessä. Lisäksi työpajassa käydään läpi Ekapelin uusia ominaisuuksia ja sisältöjä. Pyrimme myös löytämään vastaukset osallistujien kysymyksiin.
Työpajassa käytetään osallistujaan omaa laitetta (Android- tai iPad-tabletti, Android-puhelin tai iPhone tai kannettava tietokone)
Varmista ennen koulutusta, että sinulla on laitteellesi tarvittavat asennusoikeudet ja asennustunnusten tiedot. Jos otat mukaasi ChromeBookin, tarkista etukäteen mikrotuelta, että saat Play-kaupasta ladattua Ekapelin siihen, tämä käytäntö vaihtelee kunnittain.

 

 

Osallistavan toimintakulttuurin kehittäminen (työpaja)
Mervi Lahdenperä-Mustajärvi, ohjaava opettaja, työnohjaaja, OIVA-ohjaaja, lto/elto ja Jenni Deák konduktori-ohjaaja, fysioterapeutti.  Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Ruskis

Kaikki lapset oppivat ja kehittyvät kun heitä opetetaan. Uusi VASU ja OPS asettavat uusia vaatimuksia opettamiselle. Mitä taitoja lapsemme tulevat tulevaisuudessa tarvitsemaan? Minkälaisessa oppimisympäristössä ja toimintakulttuurissa opetetaan taitoja elinikäiselle oppimiselle? Lyhyen alustuksen jälkeen työpajaan osallistuvat pääsevät eri keinoin jakamaan osaamistaan ja oppimaan yhdessä.

 

Lapsen tunnetaitojen ja sosiaalisten vuorovaikutustaitojen tukeminen varhaiskasvatuksessa
Marja-Leena Laakso, PsT, koulutuksesta vastaava vararehtori, professori, Jyväskylän yliopisto ja Merja Koivula, Tutkijatohtori, Kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Luennolla keskitytään varhaiskasvatukseen lapsen tunnetaitojen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tukemisen ympäristönä. Tarkastelua pohjustetaan avaamalla tutkittujen SEL-ohjelmien (social-emotional learning) periaatteita, varhaiskasvatussuunnitelmaa sekä tutkimusten tuottamaa näkökulmaa varhaiskasvatuksen mahdollisuuksiin ja haasteisiin sosioemotionaalisten taitojen tukemisessa. Lopuksi esitellään Suomessa käytössä oleva varhaiskasvatukseen kehitetty tunnetaitoja ja vastuullista sosiaalista käyttäytymistä tukeva Papilio-ohjelma. Ohjelman menetelmien avulla pyritään tuomaan esille tukea tuottavia elementtejä ja rohkaisemaan niiden käyttämistä päiväkodeissa.

 

Lapsen hyvinvointi muuttuvassa arjessa
Piia Manninen, KM, LTO, VEO, Jyväskylän kaupunki

Luennolla pohditaan, millaisia asioita meidän aikuisten tulisi huomioida muuttuvassa arjessa, jotta lapsilla olisi hyvä olla. Luennon pohjalla ovat vuorohoidossa olevien 4–5-vuotiaiden lasten kertomukset.

 

Sosiaaliset taidot ja haasteet sosiaalisissa suhteissa
Anna-Maija Poikkeus, Professori, Kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto  

Kuvaus ei vielä saatavilla

 

Kielenkehityksen vaikeudet ja oppiminen
Tiina Siiskonen, KT, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Onerva

Kuvaus ei vielä saatavilla

 

Lukutaidon tukeminen sujumattomilla lukijoilla (työpaja)
Riikka Heikkilä, PsT, psykologi, kuntoutusyksikkö Nekku ja Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos

Lukemisen vaikeus näyttäytyy suomen kielessä tyypillisesti hitaana ja kangertelevana lukemisena. Hitaus vaikuttaa usein sekä lukemismotivaatioon että luetun ymmärtämiseen. Työpajassa tutustutaan tutkimustietoon lukemisen sujuvuuden kehittymisestä ja lukusujuvuuden tukemisen keinoista, mutta ennen kaikkea laitetaan käytännössä kokeillut ja testatut menetelmät jakoon. Pienryhmissä ideoidaan tuen keinoja sekä saadaan vertaispalautetta ja vastauksia lukemisen hitautta koskeviin kysymyksiin. Otathan mukaasi käyttämääsi materiaalia muille näytettäväksi. Voit halutessasi lähettää kysymyksiä ja sähköistä materiaalia myös etukäteen: riikka.heikkila@nmi.fi. Lähettämäänne materiaalia käytetään luvallanne työpajassa, mutta ei jaeta sen ulkopuolella.

 

Kielitaitoa kaikille – minäkin voin oppia (työpaja)
Hanna Pöyliö, KM, erityisopettaja ja luokanopettaja, Niilo Mäki Instituutti
Päivi Poutiainen, FM, Mäkelänmäen koulu

Tutustutaan Muuramen ja Laukaan kuntien ja Niilo Mäki Instituutin tuottamaan uuteen materiaaliin englannin kielen äännetietoisuuden harjoítteluun ja kielisuihkutukseen. Äännetietoisuuden taidot ovat yksi lukivaikeuden taustataidoista ja puutteet niissä vaikuttaa sekä suomen kielen että englannin kielen lukemiseen ja kirjoittamiseen. Kuluvana lukuvuonna Muuramen kunta ja NMI laajentavat äännetietoisuusharjoituksia esi- ja alkuopetukseen osana OPH:n rahoittamaa kielten varhentamisen kärkihanketta. Työpajassa pääset kokeilemaan harjoituksia ja kehittämään niitä yhdessä myös lisää. Saat vinkkejä, jotka voit ottaa suoraan käyttöön arjessasi.

HYVÄ ALKU -tapahtumaan osallistuneiden todistukset

17.2.2016 päivän todistus tulostettavissa tästä (avautuu uuteen välilehteen/ikkunaan)

18.2.2016 päivän todistus tulostettavissa tästä (avautuu uuteen välilehteen/ikkunaan)

Mikäli haluat tallentaa todistuksen koneellesi, klikkaa hiiren oikeanpuoleista painiketta ja valitse kohta Tallenna kohde levylle.